X
SULJE MAINOS
Ministeri Krista Kiuru saapui hallituksen koronaneuvotteluun tiistai-iltana. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Kimmo Sasi: Onko hallitus uhka demokratialle?

On syytä tarkkaan seurata, pyritäänkö kriisiä tarpeettomasti pitkittämään, kirjoittaja kysyy.

Valta päihdyttää. Mitä enemmän valtaa saa, sitä vaikeampi siitä on luopua. Suomessa on eletty kriisiolosuhteissa ja nyt jälleen poikkeusoloissa vuosi. Pääministeri puhuu virusmuunnoksista ja arvioi, että kriisi voi jatkua ensi syksynä ja seuraavana keväänä. Muualla julkaistaan jo aikatauluja, kuinka normaaliolosuhteisiin palataan. Pelkääkö hallitus paluuta normaaliolosuhteisiin?

Suomi on selviytynyt hyvin koronakriisissä – lähes yhtä hyvin kuin Norja.  Me olemme etäällä keskuksista, harvaanasuttuja. Elämme väljissä asunnoissa. Mutta tärkeintä on, että olemme pidättyväisiä ja noudatamme säännöksiä. Suomi ja suomalainen kansanluonne ovat hyviä kriiseissä.

Hallitus onnistui viime keväänä. Emme lähteneet hakemaan laumasuojaa. Mutta viruksen toinen ja kolmas aalto on hoidettu huonosti. Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Saksa, Britannia vaativat maahan tulijalta koronatestin. Suomi ei ole saanut testausvaatimusta aikaan. Siksi virus leviää meille rajojen kautta.

Eri rajoituksia ei ole kyetty asettamaan niiden tehokkuuden mukaan suhteessa muihin haittoihin. Lapsia on rangaistu kielloilla. Opiskelijat sen sijaan ovat saaneet juhlia. Tiloja pannaan kiinni, mutta maskipakkoa julkiseen liikenteeseen ei ole saatu aikaiseksi. Siksi alueet, joilla seuraukset nähdään, ovat kapinoineet oman toimivaltansa puitteissa.

Mielikuvapolitikointia

Maaliskuun ensimmäinen viikko oli hallituksen katastrofiviikko. Pääministeri joutui peruuttamaan perustuslainvastaisen vallankeskitys linjauksensa saman päivän aikana. STM joutui peruuntumaan kuntosalien aukipitämisessä tulkittuaan valmistelemaansa lakia väärin. Lisäksi kunnallisvaalit vielä lykättiin viikon hermostuneissa tunnelmissa äkillisesti yhden kauhuskenaarion perusteella.

Hallitus on koronan hoidossa suuresti keskittynyt viestintään ja mielikuvapolitiikkaan. Harva se päivä hallitus istuu kriisikokouksessa Säätytalolla. Yle välittää ministereiden suoria infoja ja lausuntoja Säätytalon portailta. Hallitus pitää tietoisesti suurta kriisitilatunnelmaa yllä.

Kaiken tämän tarkoitus osin on osoittaa johtajuutta ja luoda tunnelmaa, jossa kaikkien pitää ryhmittyä yhteisten tavoitteiden taakse. Mutta nyt tämä politiikka on kriisissä.

Hallituksen viestien sekavuus syö uskottavuutta. Se, että ihmiset eivät koe valittuja rajoituksia hyvin harkittuina, vähentää valmiutta toimia ohjeiden mukaan. Se, että pandemian suurimpia vuotokohtia ei saada tukittua, aiheuttaa välinpitämättömyyttä. Se, että hallitus ei näe ulospääsyä, luo toivottomuutta. Pääministeri ei myöskään vastaa hänelle tehtyihin kysymyksiin, vaan väistää ne yleisillä tilanne- tai tavoitekuvauksilla. Näitä virheitä pääministeri yrittää korjata uhkaamalla jatkuvasti ulkonaliikkumiskiellolla.

Miksi viestintää keskitetään?

Korjatakseen mielikuvaa viestinnän epäonnistumisistaan hallitus käytti valmiuslakia keskittääkseen tiedotuksen itselleen. Se oli poikkeuksellinen toimi demokraattisessa yhteiskunnassa pitkäaikaisessa pandemiatilanteessa.

Hallitus perusteli esitystään seuraavasti: ”Viestinnän nykymuotoinen hajaantuminen kaikille viranomaisille on johtanut epäselvyyksiin ja jopa ristiriitaisuuksiin hallinnonalojen viestinnän kesken. Tämä on näkynyt koronapandemiatilanteen pitkittyessä myös kansalaisille epäjohdonmukaisuuksina ja vaikeaselkoisuutena.” Minkäänlaista selvitystä ei ollut siitä, miten nykyisen lainsäädännön puitteissa ongelmia olisi yritetty ratkaista.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta oli hyvin kriittinen ehdotukseen ja katsoi, että ei ollut perustetta ehdotetun laajuiseen tiedotuksen keskittämiseen. Valiokunta totesi: ”Säännöksessä ei myöskään rajata valtioneuvoston kanslian viestinnän välittömän johdon alaa vain koronavirusepidemiaa koskevaan viestintään, eikä sillä ole tältä osin välttämättä edes välillistä yhteyttä niihin edellä mainittuihin perusteisiin, joita perustuslakivaliokunta on edellä sanotun mukaisesti koronavirusepidemian aikana pitänyt viranomaisten toimivaltuuksia perustelevina näkökohtina. Säännös mahdollistaa valtionhallinnon yhtenäisen viestinnän varmistamisen poikkeusoloissa kaikkea valtionhallinnon viestintää koskien. Valiokunnan mukaan merkityksellistä on kuitenkin toisaalta, että toimivaltuudet ovat yleensä käytössä vain lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Valiokunta on painottanut, että poikkeusolot eivät muodosta perustetta erkaantua tarkoitussidonnaisuuden periaatteesta. Ehdotettua 106 §:n toimivaltuutta ei siten voi lainmukaisesti käyttää muuhun kuin perustelumuistiossa mainittuihin koronapandemiaan välittömästi liittyviin tarkoituksiin.”

Voi kysyä, mihinkä ylipäätään tällaista tiedottamisen keskittämistä tarvitaan. Tiedetään, kuinka pääministeri on tweeteillään moittinut virkamiehiä ja erityisesti THL:ä ei sopivasta viestinnästä. Eli sellaisesti viestinnästä, joka ei vastaa hallituksen toiveita. Uusi keskittämisasetus onkin johtanut pelkoon valtion hallinnossa. Fimeakaan ei enää uskalla arvioida ilman hallituksen lupaa rokotteiden turvallisuutta.

Pyritäänkö kriisiä pitkittämään?

Pääministeri Marin totesi maaliskuussa 2020: ”Kriisiaika ei ole se hetki, jolloin kyseenalaistetaan toimivaltaisen viranomaisen osaaminen ja kyky”. Tätä ohjetta monet tiedotusvälineet ja erityisesti Yle ovat noudattaneet.

Onkin syytä tarkkaan seurata, pyritäänkö kriisiä tarpeettomasti pitkittämään ainakin yli hallituksen puoliväliriihen, jotta voidaan perustella, että vaikeiden ratkaisujen aika ei ollut nyt. Ja halutaanko kriisiä pitkittää niin, että nyt syntynyt mielikuva kriisin huonosta johtamisesta kyetään jotenkin korjaamaan.

Minun mielestäni kriisi päättyy silloin, kun kaikki yli 70 vuotiaat ja jonkin perussairauden omaavat on rokotettu. Sen jälkeen koronan uhka elämälle ja vakavalle sairaudelle on lähes poistunut.

 

Kimmo Sasi

Kimmo Sasi

Varatuomari, entinen kokoomuksen kansanedustaja ja entinen liikenne- ja viestintäministeri.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt