Suomen pitää kirjoittajan mukaan löytää omat vahvuutensa kasvun ylläpitämiseksi. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Sanna Lauslahti: On otettava suuri loikka

Kirjoittajan mukaan viimeistään nyt olisi tarkan pohdinnan aika, millä saroilla Suomi nostaa päätään kärkitoimijana.

Maailma kipittää kovaa ympärillämme. Hetkeksikään ei voi jäädä paikalleen, vaan on vahvistettava Suomen kilpailukykytekijöitä järjestelmällisesti. Niin koko elinkeinoelämän näkökulmasta kuin toimialakohtaisesti.

Julkisella sektorilla on tässä oma selkeä roolinsa. Paikallisesti voidaan luoda konkreettisia houkuttelutekijöitä yrityksille; tarjotaan toimitiloja ja tontteja, järjestetään osaajien koulutusta tai tehdään innovatiivisia hankintoja uudistamaan palveluja yhä paremmiksi. Valtakunnallisesti kasvua joko vauhditetaan tai pahimmassa tapauksessa luodaan sille esteitä toimintaympäristöä heikentävillä pykälillä.  Myös EU-päätöksenteolla on kasvun vauhdittamisessa tai taannuttamisessa yhä suurempi roolinsa. Tehtävää riittää normijumpan saralla.  Kauppakamarin pk-hallitusbarometrin mukaan viranomaislupiin liittyvä byrokratia viivästyttää investointeja. Lupaviidakkoon jumiutuneiden investointien arvo voi nousta Kauppakamarin mukaan ehkä jopa miljardiluokkaan.

Suomi on vahvistanut vuosien varrella omia kilpailukykytekijöitään. Niitä ovat mm. kilpailukykyinen yhteisövero tai huippuosaajat kohtuullisin henkilöstökuluin. Yritysten maksamia sivukuluja on alennettu viimeisten vuosien aikana.

Mutta miten kasvusaaga jatkuu? Hallituksen lista luottaa useisiin uusvanhoihin konsteihin; innovatiivisten hankintojen osuuden nostaminen 10 prosenttiin, poisto-oikeuksien lisääminen sekä innovaatiorahoituksen vahvistaminen.  Tavoite on saavuttaa 4 prosentin taso T&K:ssa ja 60 000 uutta työpaikka. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on meidän kaikkien etu, muuten edessä voi olla miljardiluokan säästötavoitteet tai verojen korotukset.

Paljon tehtävää vielä riittää. Pullonkaulaksi kasvulle voi muodostua myös yksi vahvuuksistamme – osaaminen ja osaajapula. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa yritysten osaajapula on jo paikoin kasvun este. Siksi tarvitaan pikaisia toimia korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi aloille, joissa kysyntä ylittää osaajien määrän. Onneksi näin ollaan jo tekemässä, mutta jokainen uusi aloituspaikka tarvitsee myös rahoitusta.

Pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan riitä. Kiihdytyskaistalle tulee asettaa toimenpiteet, joilla osaajat pidetään Suomessa ja lisäksi se, että ulkomaiset osaajat saavat mahdollisuuden jäädä töihin maahamme.

Suomen mahdollisuus on kansainvälistyminen. Ei siis olisi lainkaan pahitteeksi, että tässä yhä kansainvälisemmässä maailmassa englanti otettaisiin kolmanneksi viralliseksi kieleksi. Tai jos ei viralliseksi, niin lisättäisiin englannin käyttöä yritys- ja korkeakouluympäristössä. Tästä loistavina esimerkkeinä Espoo, jossa on kolme virallista asiointikieltä tai korkeakoulut, joissa yhä enemmän on tarjolla englanninkielistä opetusta ja tieteen tekoa.

Tulevaisuutta rakennetaan tieteen siivittämänä. Tiede tuo toivoa ja sen ympärille voi syntyä uusia kasvun ituja. Lopputuloksena voi kertyä nykyistä enemmän vientituloja ja uusia investointeja kotimaahamme.

Oli ilo lukea viimeisintä tiedebarometria, jonka mukaan kansalaiset arvostavat tiedettä. Suomalaiset kokevat ympäristön tilaa koskevan tutkimustiedon erittäin kiinnostavaksi, mutta kaikkein kiinnostavimmaksi lääketieteen, erityisesti uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehityksen. Harva kuitenkaan tulee pohtineeksi, että juuri lääketieteessä on myös yksi kansantaloutemme suurimpia kasvun potentiaaleja. Esimerkiksi kaikille tuttuun telakkateollisuuteen verrattuna kasvun mahdollisuudet ovat lääketieteen tutkimuksen saralla aivan omaa luokkaansa.

Viimeistään nyt olisi tarkan pohdinnan aika, millä saroilla Suomi nostaa päätään kärkitoimijana.  Hallitusohjelma lähtee siitä, että Suomi tarjoaa ratkaisuja globaaleihin kehityshaasteisiin kestävän kasvustrategian avulla. Ilmasto, ympäristö ja terveys ovat juuri niitä keskeisiä alueita, joilla voidaan ratkaista niin aikakautemme suurimpia haasteita kuin samalla tuottaa hyvinvointiyhteiskuntaan tuloja ja hyvinvointia kestävästi ja tasa-arvoa kunnioittaen.

Vaatimattomat tavoitteet eivät riitä, eivät myöskään piskuiset, päämäärättömät näennäiset toimet.  Suomella tulee olla samaan aikaan pää pilvissä ja jalat maassa. Nyt on aika tehdä todellinen tulevaisuusloikka. Suomella on kaikki edellytykset siihen.

 

 

Sanna Lauslahti

Sanna Lauslahti

Sanna Lauslahti on Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt