Tänä syksynä uudet valtuustot aloittavat työnsä halki Suomen kuntien ja kaupunkien. Tuoreet päättäjät astuvat palvelukseen poikkeustilan siivittämänä, edessään suurien ratkaisujen kausi. Tulevina vuosina tullaan ratkaisemaan se, millainen Suomi nousee koronan jälkeiseen maailmaan ja miten pärjäämme globaaleilla kentillä.
Vastuu on painava myös kuntapäättäjillä.
Vauhdikkaan kaupungistumisen seurauksena koronan jälkeinen rakentaminen tapahtuu pitkälti kaupungeissa, jossa ravintolat, tapahtumat ja kulttuuri odottavat. Tuleva sote-uudistus korostaa kuntien ja kaupunkien elinvoimaroolia entisestään.
Pandemian hellittäessä talous ampaisee vauhtiin ja maailmantaloudessa on jo nähtävissä voimakasta kasvua, mutta meillä rakenteelliset tekijät hidastavat matkaa. Jäykät työmarkkinat ja vientiteollisuuden yksipuolinen rakenne vaatisivat juuri nyt kokonaisvaltaista remonttia ja velanotto huutaa rinnalleen suunnitelmaa siitä, kuinka säilytämme kilpailukykymme. Kaupungeissa voidaan ottaa kuitenkin merkittäviä edistysaskeleita, jos uskallamme olla ketteriä ja rohkeita.
Yrityksille ja kaupungeille maailman avautuminen niin paikallisesti kuin kansainvälisesti tarjoaa tuhannen taalan paikkoja elpymiseen. Yritysten yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tulisikin vahvistaa erityisesti juuri nyt, sillä se kasvattaa innovaatiokapasiteettia ja vahvistaa suomalaista osaamista. Konkreettisena tuloksena yhteistyöstä voi syntyä uudenlaisia innovaatioita ja vientituotteita, sekä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin. Massiivisesti lisääntyneen etätyön ja digitalisaation mahdollisuudet odottavat myös poimijoitaan ja tarjoavat uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille.
Olennaiseksi kysymykseksi nousee: miten kasvetaan? Kasvu ei saa talloa alleen haavoittuvimmassa asemassa olevia, vaan osallistavalla päätöksenteolla on pidettävä huolta siitä, että kaikki pysyvät mukana. Koronakriisin aikaan huolestuttavasti kasvanut hoitovelka, lisääntyneet mielenterveysongelmat, kotitalouksien taloudellinen epävarmuus ja muut pandemian aikana kyteneet ongelmat vaativat huomiomme. Koronasta on noustava yhteistyöllä, osallisuudella ja ihminen edellä – ei eriytymällä toisistamme.
Kasvun on myös tapahduttava kestävästi, ja rohkeisiin ilmastopositiivisiin toimenpiteisiin on kyettävä halki Suomen, jotta kansallinen tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 voidaan tavoittaa ja tuoreen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin pahimmat uhkakuvat välttää. Tässä kaupungeilla on merkittävä rooli asumisen, liikenteen, energiantuotannon ja yritystoiminnan puitteissa. Esimerkiksi Tampereella tavoite on viisi vuotta aiemmin, mikä nostaa ilmastotoimet valtuustokauden keskeiseksi teemaksi. Menestys tullaan ratkaisemaan seuraavien vuosien aikana.
Kasvu- ja kestävyystavoitteita ei pidä nähdä vastakkaisina. Tarvitsemme toimia, jotka keskittyvät ekologisesti ja taloudelliseen kestävään uudelleenrakentamiseen sekä samalla edistävät vientiyritystemme toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja investointimahdollisuuksia. Kasvun on tapahduttava, mikäli tavoittelemme lisää työllisyyttä ja kestävyysvajeen kuromista.
Toivotan jokaiselle kuntapäättäjälle rohkeutta, toivoa ja yhteistyöhenkeä alkavalle valtuustokaudelle.
Kirjoittaja on kokoomuksen varapuheenjohtaja, Tampereen valittu pormestari ja vielä hetken kansanedustaja.
