Suomalaisten identiteetit rakentuvat lähipiirin, harrastusten, suomalaisuuden, äidinkielen, koulutuksen ja työn ympärille. Nämä tekijät ovat tärkeitä yli 80 prosentille suomalaisista, todetaan Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen tuoreessa tutkimuksessa Sittenkin samanlaisia?.
Pitkäsen ja Westisen tutkimus suomalaisten identiteeteistä on osa Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n viime vuonna käynnistämää tutkimushanketta.
Suomalaiset ovat Pitkäsen ja Westisen mukaan identiteetiltään hyvin samankaltaisia riippumatta sukupuolesta, iästä, asuinpaikasta tai poliittisesta kannasta. Myös lähiympäristö, kotikunta ja maakunta ovat tärkeitä lähes kaikille, mutta toisaalta suomalaisten identiteettejä määrittävät laajasti myös pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus.
Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää sekä lapsuuden kasvuympäristöään että nykyistä asuinseutuaan tärkeinä. Myös kunta ja maakunta ovat olennaisia identiteetin osatekijöitä. Kansainvälisyys ja paikallisuus eivät kuitenkaan tutkijoiden mukaan ole ristiriidassa keskenään.
Väestöryhmien välillä on toki painotuseroja. Nuorille keskimääräistä tärkeämpiä ovat esimerkiksi ystävät, koulutus ja harrastukset, kun yli 60-vuotiaat painottavat työtä. Myös yliopistokoulutetut korostavat muita enemmän koulutusta.
Uskontoa ja poliittista kantaa pitää identiteettinsä kannalta tärkeänä vain noin kolmannes. Yhteiskuntaluokka puolestaan on merkityksellinen reilulle 40 prosentille. Ylemmässä keskiluokassa ja yläluokassa selvä enemmistö arvioi yhteiskuntaluokan tärkeäksi identiteettinsä kannalta. Luokkaidentiteetti on erityisen vahva varsinkin ylemmän keskiluokan perheessä kasvaneilla.
Lapsuuden kasvuympäristö on erityisen tärkeä maaseudun haja-asutusalueilla ja suurten kaupunkien keskustoissa varttuneille. Oman asuinkunnan tai kaupungin kokeminen tärkeäksi osaksi identiteettiä ei ole sidoksissa kuntakokoon.
Keskustan kannattajille alueelliset identiteetit ovat selvästi tärkeimpiä, mikä näkyy erityisesti kiinnittymisessä lapsuuden kasvuympäristöön, suvun kotiseutuun ja heimoihin. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajille alueelliset identiteetit ovat vähiten tärkeitä.
Maakuntaa korostaa identiteetissään kaksi kolmesta suomalaisesta. Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Lapissa asuvat pitävät maakuntaa identiteettinsä kannalta keskimääräistä tärkeämpänä. Päijät-Häme on puolestaan esimerkki heikon maakuntaidentiteetin maakunnasta.
Heimoihin samastuu vajaa puolet suomalaisista. Varsinkin karjalaisuus, pohjalaisuus ja savolaisuus ovat väkevästi koettuja. Eteläkarjalaisista 73 ja pohjoiskarjalaisista 72 prosenttia kokee kuuluvansa karjalaisten heimoon. Eteläsavolaisista ja pohjoissavolaisista 71 prosenttia samaistuu savolaisten heimoon. Eteläpohjalaisista 75 prosenttia kokee kuuluvansa eteläpohjalaisten heimoon.
Pitkäsen ja Westisen tutkimuksessa tarkastellaan suomen- ja ruotsinkielisiä. Suunnitteilla on jatkotutkimus, jossa tarkastellaan suurimpia kielivähemmistöjä.
