Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn varoitti Ylen Ykkösaamussa käsityksestä, että elvytyspolitiikka jatkuisi ikuisesti ja valtion velkoja ei tarvitsisi maksaa takaisin.
Rehnin mukaan kun talous on tulevaisuudessa elpynyt, työllisyysaste on lähellä täystyöllisyyttä ja kahden prosentin inflaatiotavoite on saavutettu, on odotettavissa, että myös korot ja sen mukana valtion velanhoitokustannukset alkavat nousta.
– Sen vuoksi kannattaa pitää huoli siitä, että julkisen talouden kestävyys on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kunnossa. Tämä on ihan keskeistä, Rehn tiivisti.
Rehn kertoi myös jossain määrin jakavansa presidentti Sauli Niinistön huolen elvytyksen pitkän aikavälin vaikutuksista rahapolitiikkaan. Rehn piti tärkeänä, että sekä päättäjät että kansalaiset sisäistävät ajatuksen, että loputtomiin korot eivät tule jäämään nollatasolle.
Lyhyellä aikavälillä rahapolitiikassa on Rehnin mukaan kuitenkin välttämätöntä jatkaa elvyttävää linjaa suurtyöttömyyden ja konkurssiaallon välttämiseksi. Rehn varoitti, että elvytyspolitiikan vaihtoehto olisi yritysten kaatuminen ja työpaikkojen menetys huomattavasti suuremmassa mittakaavassa, kuin mitä viime vuonna toteutui.
– Se olisi ollut sellaista sosiaalidarwinismia, heikot sortuu laman alle -politiikkaa. Eikä mielestäni vastuullista politiikkaa, vaan väärää politiikkaa, Rehn sanoi.
Suomen tilannetta Rehn piti kaksijakoisena. Teollisuusaloilla elpyminen on ollut voimakkaampaa kuin palvelualoilla, joita kriisi on runnellut huomattavasti enemmän. Rehn korostikin yrityksille jaettavien kustannustukien merkitystä, jotta yritykset selviäisivät epidemian ohitse.
Lopuksi Rehn kehotti katsomaan myös koronakriisin ohitse ja aloittamaan kasvukykyä kehittävien rakenteellisten uudistusten valmistelu. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja paikallisen sopimisen edistäminen olisivat Rehnin mukaan ehdotuksia, joilla voitaisiin kasvattaa työllisyysastetta sekä valtion kykyä ylläpitää hyvinvointivaltiota ja julkisia palveluita.
– Toivoisin, että […] suomalaisessa yhteiskunnassa kyettäisiin hallituksen ja muiden toimijoiden, yritysten ja ay-liikkeen kesken, löytämään yhteinen sävel, jolla kyettäisiin vähän laajempaan kokonaispakettiin. Kyettäisiin aidosti edistämään paikallista sopimista yrityksissä, joka auttaa pelastamaan työpaikkoja ja on myös sitä kautta työntekijöiden kannalta edullista, Rehn totesi.
