Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. FANNI UUSITALO/VALTIONEUVOSTON KANSLIA

Olli Rehn patistaa hallitusta palaamaan menokehyksiin ensi vuonna

Suomen Pankki ennustaa talouden kasvavan runsaat 2,5 prosenttia tänä ja ensi vuonna.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn patistaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusta palaamaan valtiontalouden menokehyksiin ensi vuonna.

– Suomessa onkin perusteltua palata valtiontalouden menokehyksiin, kun tilanne koronakriisin jäljiltä normalisoituu. Koska kasvun ja työllisyyden ennustetaan vahvistuvan tuntuvasti, näin olisi syytä tehdä vuoden 2022 budjetista lähtien, Olli Rehn sanoi hallitukselle.

Rehn käytti tänään keskiviikkona puheenvuoron hallituksen puoliväliriihen avauksessa Säätytalolla, mihin hallitus on kokoontunut neuvottelemaan.

Suomen talous supistui viime vuonna vajaat kolme prosenttia ja elpyy Suomen Pankin maaliskuun väliennusteen mukaan niin, että talous kasvaa runsaat 2,5 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.

– Finanssipolitiikka oli ennätyksellisen elvyttävää viime vuonna ja on edelleen sitä tänä vuonna, Rehn totesi.

Varoitus kehyksistä poikkeamisen muodostumisesta säännöksi

Suomen Pankin pääjohtajan mukaan on tärkeää, että finanssipolitiikan avulla voidaan tukea taloutta silloin, kun se on vaikeuksissa.

– Jotta näin voidaan toimia myös tulevaisuudessa, on julkista taloutta syytä vahvistaa, kun taloustilanne normalisoituu, Rehn sanoi.

Rehnin mukaan Suomessa käytetty valtiontalouden kehysmenettely on ollut toimiva malli edistää julkisen talouden kestävää hoitoa.

– Kehyksistä voi toki olla syytä poiketa kriisitilanteessa. Mutta jos kehyksestä poikkeaminen kuitenkin muodostuu säännöksi, menetetään järjestelmästä saatavat hyödyt kestävyyden kannalta, Rehn varoitti.

Yhdysvaltain mittava elvytys läikkyy Eurooppaan

Rehn sanoi, että Suomessa on syytä ottaa huomioon myös se, että Yhdysvaltain finanssipoliittinen elvytys on niin mittavaa, että sen vaikutukset läikkyvät tuntuvasti myös Euroopan puolelle.

– On arvioitu, että se voi kasvattaa euroalueen BKT:ta lyhyellä aikavälillä noin 0,3-0,5 prosentin verran. Vaikutuksia koetaan suurelta osin jo tänä vuonna, Rehn sanoi.

Lisäksi on hyvä huomata, että EU:n elpymisrahaston vaikutukset painottuvat vuosiin 2022 ja 2023.

Rehn totesi, että Suomen keskipitkän ja pitkän aikavälin huolet liittyvät julkiseen talouteen, työllisyyteen ja tuottavuuteen.

– Kun tarkastellaan työn tuottavuuden kehitystä finanssikriisin jälkeen aina koronapandemiaan asti, se oli Suomessa poikkeuksellisen vaimeaa, pois lukien muutaman vuoden jakso vuodesta 2015 lähtien.

Lisää paikallista sopimista ja ansioturvaan kannustavuutta

Rehn kannusti hallitusta lisäämään paikallisen sopimisen edellytyksiä sekä työ- ja virkaehtosopimusten raameissa että lainsäädäntöä kehittämällä.

Hänen mukaansa viimeaikaiset liikkeet työmarkkinoilla heijastavat paikallisen sopimisen lisäämisen tarvetta.

– Toivoa sopii, että tulevista muutoksista riippumatta koordinaatio työehdoista sovittaessa onnistuu Suomessa. Rahaliiton jäsenmaana vientivetoinen koordinaatio eri alojen välillä – Suomen malli joka syntyi käytännössä vaikkakaan ei teoriassa – on meille hyvin tärkeä.

Työllisyyden vahvistamiseksi on Rehnin mukaan tarpeen tehdä paljon.

– Keskeisiä ovat sellaiset uudistukset, joilla on todellista vaikuttavuutta tutkimustiedon valossa, kuten jo tehty päätös eläkeputken poistamisesta.

Rehnin mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttaminen nykyistä kannustavammaksi olisi yksi tällainen toimenpide.

– Yksi vaihtoehto voisi olla saattaa uudistus voimaan siinä vaiheessa, kun työllisyystilanne on vahvistunut esimerkiksi siihen mittaan, että työllisyysaste on noussut koronapandemiaa edeltävälle tasolle, Rehn ehdotti.

Innovaatiotoimintaa on Rehnin mukaan mahdollista tukea laajalla ja pysyvällä t&k-verohelpotuksella, joka tukisi yhtäläisesti kaikkien alojen ja yritysten mahdollisuuksia kehittää tuottavuutta.

Rehnin mukaan kunnianhimoinen tavoite t&k-menojen kasvattamisesta neljään prosenttiin BKT:sta on täysin paikallaan. Hän kysyi, voisiko sen taakse saada laajan yhteiskunnallisen tuen vaikkapa parlamentaarisen komitean avulla.

LUE MYÖS:

Annika Saarikko puoliväliriihestä: En ennakoi helppoja päiviä

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt