Kymmenen vuotta sitten eurokriisin aikaan EU-mailta vaadittiin tiukkaa talouskuria, mutta nyt nämä tarkan taloudenpidon periaatteet on heitetty romukoppaan. Tähän muutokseen on kaksi syytä, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Iltalehdelle.
– Koronakriisin luonne on erilainen. Eurokriisi oli seurausta hyvin isoista makrotalouden epätasapainoista, jotka ajoivat eräät Euroopan maat, kuten Kreikan, maksukyvyttömyyteen, tai lähelle maksukyvyttömyyttä, kuten Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Italian.
– Tällä kertaa on kyse talouden ulkopuolisesta terveysseikoista lähteneestä kriisistä. Se on myös luonut aiempaa paremmat edellytykset sille, että voidaan tehdä yhdessä hyvin voimakkaita vastatoimia, vaikka tiedostetaan, että velkaantuminen syvenee.
Toinen keskeinen ero on Rehnin mukaan talouspoliittisen ajattelun kehittyminen, mikä koskee varsinkin rahapolitiikkaa.
– Jos katsotaan reilun kymmenen vuoden takaista tilannetta, silloin EKP:n filosofia oli hyvin erilainen, kuin nyt kun EKP on muuttunut pelkästä vakauskulttuurin ankkurista aktiiviseksi ja aloitteelliseksi toimijaksi.
Rehnin mukaan eurokriisin talouskurilinja juontui Saksan Bundesbankin perimästä.
– Eurokriisin aikana rahapolitiikka oli tiukkaa, jolloin finanssipolitiikassa ei ollut liikkumavaraa. Tämä kokonaisuus johti kaksoistaantumaan ja sitä kautta aika mittaviin sosiaalisiin vaurioihin, Rehn sanoo.
– Siitä tapauksesta on opittu ja nyt on toimittu voimakkaan keynesiläisesti, eli kun yksityinen kulutus ja investoinnit ovat romahtaneet koronapandemian seurauksena, julkisen talouden tase on pantu peliin, jolloin julkinen kulutus ja rahapolitiikan elvytys ovat täyttäneet koronasta aiheutunutta aukkoa ja ylläpitäneet taloudellista aktiviteettia.
Rehn painottaa EU:n elpymisrahaston roolia uudistamis- ja investointirahastona.
–Sitä ei pidä käyttää juokseviin menoihin, vaan investointeihin eli kasvuun ja työpaikkojen luomiseen.
