Vaikeuskertoimia käytännön uudistustyölle riittää. Suomi ikääntyy takuuvarmaa vauhtia ja palvelujärjestelmään kohdentuu kaiken aikaa enemmän kysyntäpainetta sekä tekijävajetta. Kustannukset kasvavat ja rahat ovat yksinkertaisesti rajalliset. Hoito- ja hoivavelkaa riittää jo nyt kurottavaksi, ja kyselyiden mukaan hyvinvointialueiden aloittaessa moni hoitoalan ammattilainen haluaa vaihtaa työpaikkaa väsymisen vuoksi.
Uudet valittavat päättäjät ovat meidän kaikkien kannalta vartijoina siinä, mihin suuntaan uudet hyvinvointialueet lähtevät kehittymään. Heidän hartioilleen tulevat uudistuksen tavoitteiden toteuttaminen – yhdenvertaisuus, palvelujen saatavuuden parantaminen, terveyserojen kaventaminen, vastaaminen ikääntymisen haasteisiin sekä ammattitaitoisen henkilökunnan turvaaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen.
Alueet tarvitsevat yhteisen tarinan, vision tulevaisuudesta, tuomaan liimaa eri toimijoiden välille. Unelman, jonka kaikki voivat jakaa ja haluavat tehdä todeksi. Unelman, jonka toteutumisesta voimme kertoa niin kotikahvipöydissä kuin globaalien areenoiden näyttämöillä.
Voisiko olla, että uudistuksen lopputuloksena meillä olisi maailman paras tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä, johon tullaan tutustumaan maailman eri kolkilta vastaavasti kuin peruskoulujamme. Asia, josta Suomi tunnetaan huippumaana. Ja samalla Suomesta syntyisi globaalilla tasolla tunnettu, vetovoimainen terveysalan tutkimus- ja innovaatiomaa tuotannon kera.
Millaisia aineksia tähän voisi tarvita? Tässä muutamia ajatelmia, jotka ovat myös lainsäädännön hengen mukaisia.
Luodaan ihmislähtöiset palveluprosessit. Otetaan käyttäjät mukaan kehittämään palveluita. Annetaan ihmisille vapauksia valita, koska se lisää samalla sitoutumista hoitoon. Hoitotakuut ja muut velvoitteet ovat kaikkien etu. On vain niin, että oikea-aikainen ja oikein kohdennettu hoito parantaa ja ennaltaehkäisee sairauksia sekä tuottaa lisää työ- ja toimintakykyä. Samalla se antaa mahdollisuuden säästää kustannuksia ja luoda ihmisille parempaa elämänlaatua.
Otetaan ennakkoluulottomasti uudet innovaatiot kokeiltavaksi. Yhteiskehittäminen yhdessä yritysten, ihmisten ja muiden sidosryhmien kanssa kantaa hedelmää. Hienointa on, että hankintalainsäädäntömme mahdollistaa innovatiivisten hankintojen tekemisen, ja tähän myös kannustetaan EU-tasolta lähtien. Tekoäly, digitalisoituvat palvelumallit, data sekä uudet lääke- ja terveysteknologiainnovaatiot antavat mahdollisuuksia ihmislähtöisen, vaikuttavan hoidon kehittämiseen.
Nostetaan kansanterveystyö kunniaan ja keskiöön. Paras terveys- ja sosiaalipalveluiden kysynnän hallinnan keino on vanha tuttu terveyden edistäminen. Otetaan uudet teknologiat ja data tässäkin hyötykäyttöön. Kansanterveystyö ei ole vain hyvinvointialueiden monopoli, vaan monen osapuolen yhteinen asia lähtien ihmisistä itsestään ja vastuusta omasta terveydestään.
Hallitaan kokonaiskustannuksia pidemmällä aikajänteellä huomioiden välilliset ja välittömät kulut eri toimijoille. On johdettava ilmiöpohjaisesti ja hallittava kustannuksia, luoden samalla uusia tulolähteitä. . Ja kun puhutaan rahasta ja kustannuksista, kustannuksia tulee hallita pidemmällä aikajänteellä. Kustannusten hallinnan kirittäjänä toimii terve kilpailu ja näyttämisen halu, että teemme asiat paremmin kuin toiset. Samalla on lähdettävä heti alkumetreiltä tarkistamaan hankintaperiaatteet. Matala hinta ja heikko laatu eivät ole kestävä yhtälö.
Johdetaan tiedolla kaikilla tasoilla päätöksenteosta työarkeen, jossa asukkaat kohdataan. Palveluita ja niiden kehittämistä tulee johtaa tulevaisuudessa entistä vahvemmin tieto- ja vaikuttavuusperusteisesti katsoen yli budjetti- ja kehysvuosien. Kohdennetaan samalla eurot ja resurssit sinne, missä niillä saadaan eniten vaikuttavuutta. Sote-euro voidaan nähdä investointina ihmisiin ja hyvään yhteiskuntaan.
Vahvistetaan tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen asemaa ja roolia. Tulevaisuuden parasta hoitoa rakennetaan vahvistamalla tutkimuksen ja opetuksen osaamista sekä varmistamalla hoitajien ja lääkärien mahdollisuudet tehdä tutkimustyötä perustasolta erikoissairaanhoitoon. Samalla tuodaan sote-henkilökunnalle kiinnostavia työmahdollisuuksia, lisätään työn pitoa ja houkuttelevuutta. Ja tutkimus ei ole vain kuluja, vaan samalla myös tuloja. Tutkimuksesta tuotantoon voi tuoda ainutlaatuisen mahdollisuuden saada alueelle investointeja sekä uusia työpaikkoja.
Palkataan muutosjohtajia ja laitetaan eri tasoilla johtaminen kuosiin. Tarvitaan kykyä johtaa muutosta ja saada ihmiset muutoksen tekijöiksi. Sote-ammattilaiset ovat arjen muutosvoima, ja sidosryhmät antavat hyvässä lykyssä laatikon ulkopuolisia ideoita. Keskeistä on, että päättäjät näkevät yli hallinnon ja toimialarajojen – ihmislähtöisesti. Samalla pitää olla asennetta olla ennakkoluuloton ja utelias sekä tahtoa kehittää tulevaisuuden palveluita kaikkia eri keinoja käyttäen.
Lopuksi on pakko ottaa jalat takaisin tiukasti maahan. Valittavien päättäjien taival ei nimittäin tule olemaan helppo. Monta uhkaa ja riskiä on mahdollisuuksien rinnalla. Miten saadaan uudistukselle asetetut tavoitteet yleensä toteutettua: Saadaanko henkilöstöä? Miten saadaan tietojärjestelmät historiallisen nopeasti palvelemaan arkityötä? Saadaanko rahat riittämään, kun kustannushyppy on varma, mutta säästöt vaikeamman kaavan kautta saatavissa? Käykö niin, että rahat kuluvat sairauksien hoitoon ja kansanterveystyö jää vähäisemmälle? Tai tehdäänkö vain rakenteiden muutos ilman toiminnan kehittämistä?
Silti, sote-uudistus on mahdollisuus rakentaa aivan uudenlaista ihmislähtöistä sotea, jossa kehittäminen lähtee ihmisistä: ennaltaehkäisystä kuntoutukseen, hyvinvointia ja terveyttä maksimoiden. Talous ja terveys kulkevat käsi kädessä.
