Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ei pyydetty erikseen riskiarviota koskien kuntavaaleja 2021 ja niiden järjestämisen vaikutusta epidemiatilanteen kehitykseen ja koronatartuntojen kasvuun eikä sellaista ollut olemassa. Laitokselta arvioidaan, että tämänkaltaisen mallinnuksen tekeminen nimen omaan näin päin olisi ollut kuitenkin haastavaa.
Verkkouutiset kysyi asiaa politiikan toimittajien taustatilaisuudessa, jossa oli paikalla THL:n lisäksi myös oikeusministeriön edustajia.
– Minulla ei ole ainakaan tiedossa, että olisimme saaneet tällaisen tehtäväksi annon, vastasi johtava asiantuntija Jari Jalava THL:stä tilaisuudessa ja jatkoi:
– Olisiko sellainen (riskiarvio) mahdollista tehdä? Todennäköisesti olisi. Mallinnuksemme pystyisi kyllä jonkinlaista arviota tekemään siitä, että kun tietty määrä ihmisiä lähtee liikkeelle, miten se lisäisi kontaktien määrää ja vaikuttaisi tätä kautta epidemiaan. En tiedä, miten luotettavasti tällaisen pystyisi tekemään. Siitä pitäisi keskustella tarkemmin mallinnuksemme kanssa.
Mallinnukseen tarkemmin perehtynyt erikoistutkija Simopekka Vänskä THL:stä jatkaa aiheesta:
– Tarkkaa etukäteisarviota tästä olisi ollut vaikea tehdä kysyttäessä nimenomaan niin päin, miten vaalit olisivat vaikuttaneet epidemian kehitykseen, hän pohtii.
Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen skenaarioista, joiden mukaan koronatartuntojen päivittäismäärä olisi saattanut olla vaalipäivänä 18.4 jopa reilusta 2000 tartunnasta yli 11 000:nteen, mikä osaltaan vaikutti päätökseen siirtää vaaleja kesäkuulle.
THL:stä on sittemmin korostettu, että skenaarioiden tarkoitus oli osoittaa koronatartuntojen eksponentiaalista kasvua eikä niissä ollut huomioitu rajoitusten vaikutuksia.
