Verkkouutiset

Oliko Venäjä Montenegron vallankaappausyrityksen takana? ”Koko totuus ei selviä koskaan”

Montenegron vallankaappausyrityksen taustalla olevista tapahtumista on asiantuntijan mukaan vaikea saada selvää.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Uskon, että tämä on eräs niistä tapauksista, joissa koko totuus ei selviä koskaan, Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Emma Hakala toteaa Verkkouutisille.

Montenegron parin viikon takaisia vaaleja sävytti välikohtaus, jonka seurauksena mediassa on spekuloitu jopa Venäjän masinoimalla epäonnistuneella vallankaappausyrityksellä. Uutisointi asiasta on kuitenkin ollut sekavaa ja monia tietoja on vaikea vahvistaa.

– Montenegron tapahtumat ovat vähän arvoitus kaikille – myös paikallisille asukkaille ja medialle. Toinen asia on sitten, mitä Serbiassa tapahtuu. Serbia liittyy selvästi tähän tapaukseen, Emma Hakala pohtii.

Hän ei kuitenkaan jaksa uskoa Venäjän järjestelemään kumousyritykseen.

– Minusta tuntuu kaukaa haetulta, että Venäjän valtiojohto olisi ollut mukana järjestämässä vallankumousta Montenegrossa. Maa on pieni ja hävittävää olisi aika paljon, Hakala arvioi.

Tutkija myöntää kuitenkin, että Nato-jäsenyytensä loppusuoralla olevaan valtioon vaikuttaminen istuisi Venäjän nykyiseen toimintatapaan. Parin viime viikon aikaisten tapahtumien välillä on myös helppo nähdä yhteyksiä.

Verkkouutiset kertoi vaaleja Montenegrossa ja naapurimaa Serbiassa seuranneista tapahtumista tässä ja tässä.

”Suunnitelmasta tiedettiin”

Montenegron viranomaiset pidättivät vaaliyönä 20 Serbian kansalaista. Heidän joukossaan oli muun muassa Serbian puolisotilaallisten poliisijoukkojen entinen komentaja.

Pidätettyjen epäillään valmistelleen iskuja hallintorakennuksiin ja parlamenttiin sekä vaalit voittaneen DPS-puolueen johtajan ja Montenegron pääministerin Milorad Djukanovicin kaappaamista tai jopa murhaamista.

Emma Hakalan mukaan monet asiantuntijapiireissä uskovat, että vallankaappausyritys oli todellinen. Hän pitää kuitenkin todennäköisenä, että asia oli jo hyvissä ajoin Montenegron tiedusteluviranomaisten tiedossa.

– Tämän yrityksen on mahdollisesti annettua tapahtua, koska siitä olisi hyötyä hallitukselle.

Milorad Djukanovic on ollut vallankahvassa jo neljännesvuosisadan. Hän ajaa Balkanin pikkuvaltiota voimakkaasti kohti länttä ja Nato-jäsenyyttä. Maan oppositiossa on taas voimia, jotka karsastavat lähentymistä lännen kanssa. Ne saattavat Hakalan mukaan saada ainakin jonkinasteista tukea vastaavasti ajattelevilta serbialaisilta toimijoilta.

– Voi olla, että serbialaisilla ääriryhmittymillä ja montenegrolaisilla venäläismielisillä ryhmittymillä on yhteyksiä. Tämä ei ole mikään valtavirran ilmiö vaan pikemminkin pienen piirin puuhastelua molemmin puolin, hän muistuttaa.

Pääministeri Djukanovic väitti vaalien alla Reutersille antamassaan haastattelussa Venäjän rahoittavan maansa Nato-vastaista oppositiota. Hän ilmoitti vaalien jälkeen luopuvansa pääministerin paikasta. Emma Hakala ei kuitenkaan usko, että päätös on pysyvä.

– Hän on tehnyt näin pariin kertaan aiemminkin. Tämä on todennäköisesti mediatempaus.

Pidätyksiä, karkotuksia, asekätkö

Vaaliyön pidätyksistä lähti liikkeelle erikoinen tapahtumaketju, jonka myötä vyyhtiin kytkeytyivät niin Serbia kuin Venäjän federaatiokin.

Serbiassa on maan hallituksen mukaan pidätetty viimeisen parin viikon aikana useita Montenegron tapaukseen kytkettyjä henkilöitä. Etsinnöissä on myös väitetysti löydetty vallankaappausjuoneen liittyneitä varusteita kuten univormuja, rahaa ja vakoilulaitteita.

Serbiasta toimineiden henkilöiden on kerrottu vakoilleen Montenegron pääministeri Djukanovicin liikkeitä ja ”välittäneen niistä tietoa muille”.

Serbian pääministeri Alaksandar Vucicin lausunnot tapahtumista ovat olleet kryptisiä.

Vucic on teroittanut, ettei Montenegron tapaukseen liittynyt poliitikkoja kummastakaan maasta. Hän on kuitenkin maininnut vieraan vallan turvallisuuspalvelut ”sekä idästä että lännestä”.

Varsinainen Venäjä-kytkös syntyi, kun serbialaisessa ja venäläisessä mediassa väitettiin, että Serbia olisi karkottanut salaa useita Venäjän kansalaisia epäiltyinä Montenegron tapaukseen osallistumisesta.

Venäjän vaikutusvaltaisen turvallisuusneuvoston puheenjohtaja ja maan turvallisuuspalvelu FSB:n entinen johtaja Nikolai Patrushev matkusti samanaikaisesti tapaamaan Serbian valtionjohtoa.

Venäjä ja Serbian sisäministeriö ovat kiistäneet karkotukset. Kun asiasta kysyttiin Alaksandar Vucicilta vastasi hän kuitenkin epämääräisesti vain, ettei ”kaikki kysymyksessä ole oikein” ja että ”yksi osa on väärin”.

Emma Hakalan mukaan uutisiin tulee suhtautua varauksin. Hän pitää karkotuksia mahdollisina, mutta muistuttaa, että niihin voi liittyä myös poliittisia tarkoitusperiä.

Koko tarinan kenties kummallisin käänne koettiin viikonloppuna. Serbian sisäministeri Nebojsa Stefanovic paljasti lauantaina, että pääministeri Vucic oli kiidätetty turvaan sen jälkeen, kun hänen virka-asuntonsa läheltä oli löydetty salamurha-aikeista kielivä asekätkö.

Kätkö löytyi pääministerin virka-auton reitin varrelta. Siellä oli muun muassa sinko, kranaatteja ja automaattiaseiden ammuksia.

Serbian mediassa faktana kerrottu uutinen on Emma Hakalan mielestä epäuskottava.

– Vaikuttaa siltä, etteivät serbit itsekään tiedä, mitä siellä tapahtuu, hän toteaa.

Montenegron, Venäjän ja Serbian väliset jännitteet tuskin ainakaan laskevat lähipäivinä. Nato järjestää tällä viikolla Montenegrossa hätätilaharjoitukset. Puolustusliiton varapääsihteeri Rose Gottemoeller vierailee maassa keskiviikkona ja torstaina.

Venäjän joukot osallistuvat samaan aikaan Serbiassa 13-päivää kestäviin Slaavilainen veljeskunta 2016 -harjoituksiin. Keskiviikkona alkaviin harjoituksiin osallistuu Venäjältä 150 laskuvarjosotilasta, 50 ilmavoimien virkailijaa, kolme kuljetuskonetta ja tuntematon määrä serbialaisia ja valkovenäläisiä joukkoja.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)