Elinkeinoelämän keskusliitto EK korostaa, että Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia ja työntekijöitä.
Kaikkia toimialoja vaivaava osaajapula on EK:n mukaan ratkaistava ja työn tekemisen oltava aina kannattavin vaihtoehto, selviää EK:n eduskuntavaalitavoitteista.
EK:n mukaan suomalaisille yrityksille saadaan lisää osaavia tekijöitä muun muassa siten, että työntekoon oikeuttavien oleskelulupien käsittelyajaksi asetetaan yksi kuukausi.
– Jos hakemusta ei tässä ajassa ehditä käsittelemään, katsotaan se hyväksytyksi, toteaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Tämän lisäksi työvoiman saatavuusharkintaa esitetään poistettavaksi oleskelulupamenettelystä.
– Meidän lupaprosessimme ovat luvattoman hitaita. Tilanteissa, joissa ei edes ole työvoiman saatavuusharkintaa, prosessit kestävät 8-9 kuukautta, Häkämies toteaa.
EK esittää, että Suomeen tulee houkutella vuosittaisen nettomaahanmuuton (15 000 vuodessa) lisäksi 20 000 – 35 000 kansainvälistä osaajaa vuoteen 2023 mennessä.
Tämän lisäksi jo työssä oleville esitetään luotavaksi korkeakoulutukseen lisää tarjontaa osaamisen päivittämiseksi sekä lisätään muuntokoulutusta ja varmistetaan, että uudistunut ammatillinen koulutus vastaa yritysten akuutteihin rekrytointivaikeuksiin.
EK:n mukaan Suomessa opiskelevalle ulkomaalaiselle pitäisi tarjota harjoittelupaikka suomalaisessa yrityksessä, tavoitteena heidän jäämisensä Suomeen.
Maahanmuuttajien kotouttamiseksi EK myös ottaisi käyttöön jopa 70 prosentin palkkatuen yritykselle, jos se työllistää turvapaikan saaneen.
– Osaajapula on kasvun este. Tekijöitä tarvitaan nyt kaikkiin tehtäviin, kaikille toimialoille ja kaikenkokoisiin yrityksiin, Häkämies toteaa.
”Työllisyysastetta nostettava”
Elinkeinoelämän keskusliitto EK avasi tiistaina eduskuntavaalitavoitteistaan kertovat verkkosivut. EK:n tärkein teesi on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.
Tämä toisi arvion mukaan julkiseen talouteen noin 2 miljardia euroa lisää tuloja verrattuna valtiovarainministeriön perusennusteeseen.
– Työllisyysasteen nostamisen on oltava tulevan hallituksen ykköstavoite. Riman on oltava riittävän korkealla. Kaikkia päätöksiä on arvioitava työllisyysvaikutusten kautta, EK:n tavoitepaperissa todetaan.
Lisäksi kannustinloukkuja tulisi EK:n mukaan madaltaa, työelämää palvelevaa koulutusta parantaa, työperäistä maahanmuuttoa tehostaa ja työmarkkinoiden joustavuutta lisätä.
– Vain siten turvaamme hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut: terveyden, ikäihmisten hoivan ja koulutuksen, EK linjaa.
EK korostaa tavoitepaperissaan neljää kohtaa. Ne ovat SOTE-palveluiden kehittäminen, työn verotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, sosiaaliturva- ja perhevapaauudistukset ja yrittäjyyden ja omistajuuden edellytyksien kehittäminen.
