Vuonna 2019 Maahanmuuttovirastoon jätettiin 12[nbsp]687 ensimmäistä oleskelulupahakemusta työn perusteella, vuonna 2018 niitä jätettiin 10[nbsp]805.
Lähes puolet hakemuksista koski työntekijän oleskelulupaa, johon sisältyy ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä TE-toimiston saatavuusharkinta. Hakemusmäärä kasvoi lähes kaikissa muissakin työperusteisissa lupatyypeissä, kuten erityisasiantuntijoiden luvissa.
Kasvua selittää myös toissa vuonna käyttöön otetut uudet kausityön lupatyypit. Oleskelulupahakemuksia kausityöhön jätettiin yhteensä 2051 (2018: 1[nbsp]055). Oleskelulupien lisäksi alle kolmen kuukauden sesonkityöhön tarkoitettuja kausityötodistuksia myönnettiin 9940 (2018: 6[nbsp]839).
Kokonaisuudessa oleskelulupahakemusten määrä kasvoi 4[nbsp]936 hakemuksella vuodesta 2018. Oleskelulupaa haki yhteensä 71[nbsp]317 henkilöä.
Uusien turvapaikanhakijoiden määrä alhainen
Viime vuonna jätettiin 4[nbsp]550 turvapaikkahakemusta, joista 2467 oli uusien turvapaikanhakijoiden jättämiä hakemuksia. Ennen vuotta 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32[nbsp]000 turvapaikanhakijaa, vuosittainen hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3[nbsp]000-4[nbsp]000 hakijaan.
Myös turvapaikanhakijoiden lähtömaissa on tapahtunut muutoksia. Viime vuonna uusia turvapaikanhakijoita tuli eniten Turkista ja Venäjältä.
– Suurin osa turkkilaisista hakijoista vetosi Gülen-liikkeen todelliseen tai oletettuun jäsenyyteen ja sen vuoksi heihin kohdistuvaan uhkaan. Venäjältä on aikaisempina vuosina tullut paljon jehovantodistajia, mutta viime vuonna hakuperusteita oli monia, kertoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.
Syksy 2015 näkyy silti yhä turvapaikkahakemuksissa. Viime vuonna jätetyistä turvapaikkahakemuksista 2[nbsp]083 oli uusintahakemuksia. Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka turvapaikanhakija jättää saatuaan lainvoimaisen päätöksen vähintään yhteen turvapaikkahakemukseensa.
– Irakilaiset näkyvät yhä tilastoissa suurimpana hakijaryhmänä, mutta Irakista tulee suhteellisen vähän uusia turvapaikanhakijoita, kertoo Lehtinen.
Vuoden 2015 syksyllä Suomeen saapuneet, kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat voivat nyt hakea Suomen kansalaisuutta tai pysyvää oleskelulupaa. Asumisaikavelvoite on molemmissa kansainvälistä suojelua saaneelle neljä vuotta.
– Etenkin irakilaisten jättämät kansalaisuushakemukset ovat selvässä nousussa. Vuonna 2019 Suomen kansalaisuutta haki 1[nbsp]588 Irakin kansalaista, kun taas vuonna 2018 irakilaiset jättivät 972 hakemusta, kertoo kansalaisuusyksikön johtaja Heikki Taskinen.
Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna yhteensä 10[nbsp]062 henkilölle.
Pysyvää oleskelulupaa haki 3[nbsp]248 Irakin kansalaista (2018: 735). Kaiken kaikkiaan pysyvää oleskelulupaa haettiin 11[nbsp]699 kertaa (2018: 8[nbsp]593).
Brexit näkyi EU-kansalaisen rekisteröinneissä
Viime vuonna 10051 EU-kansalaista haki oleskeluoikeutensa rekisteröintiä. Hakijoista 1[nbsp]158 oli Ison-Britannian kansalaisia. Brittien rekisteröinnit ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodessa. Britit olivat toisiksi suurin hakijaryhmä EU-rekisteröinneissä.
– Brittejä on kannustettu rekisteröitymään pitkin vuotta. Viime keväänä voimaan tullut erillislaki turvaa brittien oleskelun Suomessa EU-kansalaisen oikeuksin vuoden 2020 loppuun, kertoo maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen.
EU-kansalaisia rekisteröitiin viime vuonna 8533. Selkeä enemmistö Suomeen muuttaneista EU-kansalaisista oli jälleen virolaisia ja suurin osa rekisteröinneistä tehtiin työn perusteella.
Karkottamispäätökset nousussa
Viime vuonna tehtiin 1[nbsp]839 karkottamispäätöstä luvattoman oleskelun perusteella. Vuonna 2018 niitä tehtiin 997.
Eniten karkottamispäätöksiä luvattoman oleskelun perusteella tehtiin Uzbekistanin kansalaisille, 331 kappaletta. Toissa vuonna niitä tehtiin vain kymmenen.
Rikosperusteisia karkottamispäätöksiä tehtiin viime vuonna 124, kun niitä vuonna 2018 oli 95.
