Verkkouutiset

Valtion talousarvioesitys eduskunnan istuntosalissa Helsingissä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Olemme velkaa ja jätämme velkaa

BLOGI

Kirjoittajan mukaan kyse on vastuusta tuleville sukupolville.
Sture Fjäder
Sture Fjäder
Sture Fjäder on pitkän linjan työmarkkinajohtaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Viime aikoina olemme kuulleet useita myönteisiä kasvuennusteita tälle ja ensi vuodelle. Koronan jälkeinen ripeän kasvun pyrähdys on hieno asia. Ihmiset pääsevät töihin ja yritysten toiminta pyörii.

Jotkut poliitikot ovat nykytilanteeseen vedoten puhuneet huojentuneeseen sävyyn, ettei suuresta julkisen velan määrästä kannata juurikaan murehtia. Tätä pidän silmien ummistamisena. Muutaman vuoden nopea talouskasvu tai nykyiset matalat korot eivät tarkoita, että Suomen velkaantumisen tasosta ja velkarahan käytöstä ei olisi syytä keskustella. Kyse on varautumisesta tulevaan ja vastuustamme tuleville sukupolville.

Olen huolestunut siitä, että maan hallitukselta tuntuu huolettoman velanoton keskellä puuttuvan kyky katsoa kauas ja varautua riskien toteutumiseen. On syytä muistaa, että Suomi lähtisi nyt seuraavaan laskukauteen huomattavasti heikommasta tilanteesta kuin finanssikriisin puhjetessa vuonna 2009. Silloin julkinen talous oli ylijäämäinen, toistaiseksi viimeistä kertaa. Tuosta ajasta valtionvelka on yli kaksinkertaistunut. Ja kuluneen puolentoista vuoden aikana julkisyhteisöjen velan BKT-suhde on noussut kymmenen prosenttiyksikköä, vajaasta kuudestakymmenestä vajaaseen seitsemäänkymmeneen.

Ekonomisti Roger Wessman arvioi vastikään Akava Works –artikkelissa, miten Suomen velalle käy, jos vuoden 2009 suuruinen talouden notkahdus tapahtuisi vuonna 2024. Tuolloin alkava laskusuhdanne nostaisi nollakorollakin Suomen velan 2030-luvun puoleenväliin mennessä yli 120 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Maltillisella kolmen prosentin korolla velkasuhde nousisi jo 140 prosenttiin eli koronaa edeltäneelle Italian tasolle.

On vastuutonta tuudittautua ajatukseen, että korot eivät enää koskaan nouse, vaikka nollakorkojen aikakausi ilman merkittävää inflaatiota on jatkunut pitkään. Korkojen nousu prosentilla tarkoittaisi miljardien nousua velanhoitokustannuksissa. Tämä summa olisi pois muualta, esimerkiksi kasvun edellytyksenä olevista panostuksista koulutukseen ja TKI-toimintaan.

Suomi ja EU ovat tehneet oikeanlaista talouspolitiikkaa korona-aikana. Kriisin oloissa oli syytä ottaa velkaa, jotta saatoimme suojella taloutta, työllisyyttä ja terveyttä. Orastavaa kasvua ei kannata tyrehdyttää liian nopeilla käänteillä, kuten kävi finanssikriisissä. Tämä ei kuitenkaan käy oikeutukseksi sille, että vahvan talouskasvun vuosina heittäisimme suhdannepolitiikan perussäännöt roskakoriin. Sopeutustoimet pitäisi tehdä hyvänä aikana, ei seuraavassa taantumassa. Nykyisellä kasvu- ja velkaantumisvauhdilla olemme päätymässä kuitenkin juuri siihen tilanteeseen.

Samaan aikaan julkista taloutta tasapainottavien työllisyystoimien tekemistä siirretään eteenpäin. Kaikki tietävät, että Suomen velkaantumisessa keskeinen ongelma on työvoiman supistuminen, joka pitää kasvunäkymämme vaatimattomina. Tarvitaan työllisyysasteen nostoa ja työperäistä maahanmuuttoa. Tarvitaan osaamista ja kasvua. Mutta tarvitaan myös huolellista harkintaa siitä, mihin yhteisiä varoja käytetään, aivan erityisesti silloin kun kyse on velkarahasta.

Velkaa vain tulevaisuuteen investoimiseksi

Kuten Roger Wessman toteaa artikkelissaan, nykyisen sukupolven kartuttama julkinen velka heikentää mahdollisuuksia velanottoon tulevaisuudessa ja siten köyhdyttää tulevia sukupolvia. Otamme kasvavassa määrin velkaa kasvaviin tulonsiirtoihin ja hoitomenoihin, jotka liittyvät väestön ikääntymiseen.

Tulevien sukupolvien kannalta on hyvin huolestuttavaa, että velanottomme ei niinkään kanavoidu tulevaisuuteen investoimiseen, kuten kasvun nopeuttamiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Jätämme tuleville sukupolville sekä velkaa että varallisuutta, mutta myös valtavan ilmastovelan. Olemme nuorille velkaa tasapainoisen kansantalouden, jossa velanhoito ei syö kohtuutonta osuutta budjetista ja joka pystyy selviämään tulevista talous- ja muista kriiseistä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)