Hallitus kokoontuu tänään kehysriiheen harvinaisessa tilanteessa. Koronakriisi on vasta alussa, mutta sen vaikutukset talouteen ovat jo poikkeuksellisia. Verkkouutisten haastattelemien ekonomistien mukaan epidemia merkitsee, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelma on menossa uusiksi. Samaa on todettu oppositiostakin.
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen vastaa Verkkouutisten sähköpostikyselyssä maailman olevan nyt täysin erilainen kuin hallitusohjelmaa kirjoitettaessa.
– On selvää, että talouskehykseltä on pudonnut pohja pois. Kriisiaika on nyt vain pakko selviytyä läpi mahdollisimman pienillä vaurioilla, Sorjonen toteaa.
Tämä merkitsee hänen mukaansa väistämättä julkisen talouden tulojen vähenemistä sekä sellaisia menonlisäyksiä ja lisävelanottoa, johon Suomen talous ei ollut millään tavalla varautunut.
– Puskureita ei ole. Uutta hallitusohjelmaa tarvitaan pian, hyvissä ajoin ennen kun akuutti kriisi on ohi.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen muistuttaa, ettei kukaan osannut varautua koronaepidemiaan, kun hallituksen ohjelmaa kirjoitettiin.
– Hallituksella oli mielestäni hyvät ja kunnianhimoiset tavoitteet, mutta nyt kaikkien on nostettava kädet pystyyn. Kysymys on terveydestä ja hengestä, ja tässä tilanteessa on luovuttava sellaisista tavoitteista, jotka eivät palvele suomalaisten hyvinvointia. Menokehys, budjettialijäämätavoite sekä velkasuhdetavoite ovat nyt kaikki unohdettuja rajoitteita.
Pylkkäsen mukaan pandemia on ensin saatava pois päiväjärjestyksestä. Sitten ryhdytään pelastamaan taloutta, eli valmiuslain vaikutuksista kärsineitä yrityksiä sekä työvoimaa, joka on lomautettu tai jäänyt työttömiksi.
– Tavoite on säilyttää se vire taloudessa, joka ennen pandemiaa vallitsi: vuodesta 2016 alkanut talouden ja työllisyyden kasvu, Elina Pylkkänen sanoo.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan hallituksen ohjelman kehykset on pantava täysin uuteen uskoon tämän vuoden ja todennäköisesti ensi vuodenkin osalta.
– Hallitusohjelma on mennyt ympäri ämpäri ja myös hallituksen tavoitteet ja prioriteetit ovat ymmärrettävästi muuttuneet.
Nyt ei Kotamäen mukaan ole aika sopeutuksille, mutta talouden tasapainoa tulee alkaa tavoitella, kun kriisi on laantunut ja Suomi on taas selvästi kasvu-uralla.
– Rakenteellisten muutosten tarve on edelleen aivan yhtä suuri, kun se oli ennen koronakriisiä. Mutta juuri tässä tilanteessa rakenneuudistukset eivät ole prioriteettilistan kärjessä. Toki elvytystoimenpiteiden yhteydessä on poliittisesti mahdollista tehdä merkittäviäkin rakenteellisia uudistuksia, mutta on oltava tarkkana etteivät ne vaikeuta mahdollisesti haurasta elpymisen prosessia tiukentamalla väärästä paikasta väärään aikaan, Mauri Kotamäki arvioi.
”Pahempi kuin 90-luvun lama”
Epidemian hillitsemiseksi säädetyt kovat rajoitukset ovat myrkkyä taloudelle ja niistä lasketaan koituvan yli miljardin euron kulut viikossa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi maaliskuussa, että pandemia voi supistaa Suomen taloutta tämän vuoden aikana jopa viidellä prosentilla. Tällaista tahtia ei ole nähty koskaan aiemmin.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) varoitti viime viikolla, että lisää velkaa joudutaan ottamaan tänä vuonna jopa yli 20 miljardia euroa. Luku voi nousta vieläkin suuremmaksi, jos ja kun rajoitustoimet pitkittyvät. Suomi ei velkaantunut tämmöisellä vuosivauhdilla edes 1990-luvun lamassa.
Kulmuni povasikin sunnuntaina Helsingin Sanomien haastattelussa, että edessä voi olla vielä silloista lamaa syvempi kriisi. Paljon on kiinni siitä, kauanko rajoitustoimet jatkuvat.
– Jos se menee selvästi pidemmälle kuin kolme kuukautta, niin se on monelle taloudelliselle toiminnalle the end (loppu), eikä se koske vain Suomea vaan Saksaa ja muita maita. Jokainen ihminen voi vaikuttaa rajoitustoimien pituuteen tottelemalla ohjeita ja rajoituksia. Nythän vaikuttaa siltä, että ne ovat jo purreet, Kulmuni sanoi HS:lle.
