Maailmantalouden kasvu hidastui äkisti viime vuoden lopulla, mutta on nyt tasaantumassa kohtuulliselle tasolle, arvioi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tuoreessa talouskatsauksessaan.
– Kaupan jännitteet aiheuttavat epävakautta hauraassa maailmantaloudessa. Kasvu on tasaantumassa, mutta talouden tila on heikko ja näköpiirissä on hyvin vakavia riskejä. Hallitusten täytyy työskennellä lujemmin yhdessä varmistaakseen paluun vahvaan ja kestävään kasvuun, OECD:n pääekonomisti Laurence Boone toteaa tiedotteessa.
Kärjistyvät kauppakiistat, poliittinen epävarmuus, rahoitusmarkkinoiden riskit ja Kiinan talouden hidastuminen kuitenkin heikentävät investointeja ja luottamusta maailmanlaajuisesti.
OECD ennustaa maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,2 prosenttia ja ensi vuonna 3,4 prosenttia.
Talouskatsauksessa on laskettu monien suurten talouksien kasvuennusteita. Lisäksi varoitetaan, että nykyiset kasvuluvut eivät riitä parantamaan kunnolla työllisyyttä ja elintasoa.
Euroalueelle OECD ennustaa vain 1,2 prosentin kasvua tälle vuodelle ja ensi vuodelle 1,4 prosenttia. Suomelle tärkeän Saksan talouden odotetaan tänä vuonna kasvavan vain 0,7 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia. Suomen talouskasvuksi ennustetaan tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia.
Euroalueella pitäisi OECD:n mielestä kaikissa maissa aloittaa rakenneuudistukset. Vähän velkaantuneiden jäsenmaiden pitäisi lisätä julkisia investointeja. Katsauksessa suositetaan keskittymistä tieto-, liikenne- ja energiaverkkoihin sekä koulutukseen ja kilpailua koskeviin uudistuksiin.
Katsauksen mukaan Kiina on edelleen hyvin tärkeä tekijä maailmantalouden kasvulle. Maan talouden heikkeneminen vielä jyrkemmin kuin tähän mennessä voi vaarantaa sekä maailmantalouden kasvun että kaupan näkymät. Toistaiseksi maan taloutta on tuettu elvytyspolitiikalla siirryttäessä investointi- ja vientivetoisesta kasvusta enemmän kotimarkkinoiden varaan.
OECD kehottaa hallituksia ryhtymään heti toimiin talouskehityksen vahvistamiseksi. Kansainvälistä yhteistyötä ja maiden välistä keskustelua pitäisi lisätä politiikan ennustettavuuden palauttamiseksi ja kaupan elvyttämiseksi.
