Rotat ovat sopeutuneet kaupunkiympäristöihin jopa paremmin kuin ihminen itse. Kaupunkirotat pilaavat elintarvikkeita, levittävät tauteja ja aiheuttavat jopa palovahinkoja järsimällä rakenteita ja sähköjohtoja. Silti rotista tiedetään kovin vähän, eikä niiden torjuntaa ole hallinnossa järjestelmällisesti organisoitu.
Tohtori Nina V. Nygren Tampereen yliopistosta tarttuu rotta-asiaan uudessa, Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKSin rahoittamassa tutkimuksessaan Rotat kuntalaisina. Tavoitteena on kartoittaa tahot, jotka toimivat rottaongelman parissa.
– Tuholaisten torjuntaa tekevillä yksityisillä yrityksillä on eniten tietoa. Jätekuskit tietävät katokset, joissa rottia esiintyy. Kiinteistöjen omistajilla on vastuu torjunnasta, mutta asukkaat soittelevat helposti ympäristöviranomaisille, joilla ei ole tietoja rottamääristä tai niihin liittyvistä ajankohtaisista riskeistä eikä koordinaatiovastuuta torjunnasta, Nygren kertoo.
– Tutkimushankkeemme järjestämät kokoontumiset ovat ehkä ensimmäisiä tilaisuuksia, joissa Helsingin toimijat istuvat saman pöydän ääressä.
Nygrenin tutkimus on osa monitieteistä Urban Rats -projektia, jossa luonnontieteilijät selvittävät rottapopulaatioiden tarkkaa kokoa.
– Lehdissä revitellään aika ajoin, että rottaongelma olisi räjähtänyt käsiin, mutta tarkkaa numerotietoa rottien määristä ei ole. Meillä ei siis ole kunnollista tietoa siitä, millainen rottatilanne on nyt tai miten se on muuttunut aiemmasta, Nygren sanoo.
Rottatoimijoiden kartoitus alkaa Helsingistä. Koko maan tilannetta selvitetään kunnille suunnattavan kyselylomakkeen avulla.
Alustavien tulosten mukaan rottaongelmat ovat pistemäisiä, eläinten määrästä riippumatta. Nygren korostaa, että ongelman ilmetessä hyviä työkaluja ovat avoimuus ja yhteistyö.
– Torjunta voisi toimia parhaiten, jos taloyhtiöt hoitaisivat sitä yhdessä. Asiasta ei vain haluta kertoa naapureille, sillä rottia pidetään merkkinä huonosta hoidosta, Nygren sanoo.
Tutkimuksessa on tullut myös ilmi, että kaupungeissa jopa ruokitaan rottia. Eläinten eettinen kohtelu on yhä tärkeämpi näkökulma yhteiskunnallisessa puheessa, ja Nygrenkin huomauttaa, että torjuntaan tarvitaan uusia, mahdollisimman kivuttomia menetelmiä. Viime vuonna EU kielsi rotanmyrkyn myynnin yksityishenkilöille.
– Torjunta ei ole helppo kysymys, kun on kyse älykkäistä, tuntevista eläimistä. Uusia menetelmiä kehitellään, mutta rotat oppivat myös välttämään niitä. Ilmastonmuutoksen ajatellaan hyödyttävän rottia, joten ongelmat ovat tuskin vähenemässä, Nygren arvioi.
Hallintotieteiden tohtori Nina V. Nygren työskentelee ympäristöpolitiikan tutkijana Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa.
