Monia asiantuntijoita hämmästyttää se, ettei hallituksen sote-lakiesityksiin sisälly mainintaa siitä, kuinka EU:n potilasdirektiiviä sovelletaan jatkossa.
EU:n komissio on jo vuonna 2016 antanut Suomelle vakavan huomautuksen potilasdirektiivin väärästä soveltamisesta. Valtio on siitä lähtien luvannut EU:n komissiolle antamissaan lukuisissa vastineissa, että asia korjataan valmisteilla olevan sote-uudistuksen yhteydessä.
− On hyvin erikoista, että hallituksen esitys ei ota millään tavoin kantaa potilasdirektiiviin liittyvien ongelmien korjaamiseen. Nyt on olemassa aito riski, että Suomen valtio joutuu korvausvastuuseen siitä, että se ei ole implementoinut EU:n potilasdirektiiviä oikein. Onko meillä varaa ottaa tämä riski, Lääkäripalveluyritykset ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen kysyy tiedotteessa.
Suomi implementoi EU:n potilasdirektiivin kansalliseen lainsäädäntöön vuonna 2014. Jos suomalainen hakeutuu ei-kiireelliseen toiseen EU-maahan, hänelle korvataan jälkikäteen vain Kelan sairausvakuutuskorvauksen.
Myös kotimaan korvausperusteita muutettava
Suomen pitäisi korvata toisessa EU-maassa annettu sekä kiireellinen että ei-kiireellinen hoito samoin perustein kuin Suomessa julkisella palveluntuottajalla annettu hoito korvataan, muutoin direktiivin tarkoittamat potilaan oikeudet eivät toteudu.
Lääkäripalveluyritykset ry:n mukaan myös kotimaan korvausperusteita olisi muutettava samassa yhteydessä. Muutoin syntyy tilanne, jossa suomalainen joutuu maksamaan kotimaassa yksityiseltä sektorilta saamastaan palvelusta huomattavasti enemmän kuin toisesta EU-maasta yksityiseltä toimijalta hakemastaan hoidosta.
− Jos potilasdirektiivi implementoidaan tavalla, joka syrjii Suomessa toimivia terveyspalveluiden tuottajia edellä kuvatusti, syntyy niille helposti kannuste siirtää palvelutuotantoa ulkomaille, esimerkiksi Tallinnaan tai Tukholmaan, tarjotakseen palveluita myös suomalaisille. Ei ole elinkeino- ja työvoimapolitiikan näkökulmasta tarkoituksenmukaista luoda tällaista kannustetta, Tolonen toteaa.
