Hallitus suunnittelee kotitalouksien velkaantumisen hillitsemistä tiukentamalla asunto- ja taloyhtiölainojen ehtoja. Suomalaiset kotitaloudet velkaantuvat kovaa vauhtia muihin Euroopan maihin verrattuna, ja maksuhäiriömerkintöjen määrä on viime vuosina kasvanut eksponentiaalisesti. Huoli velkaantumisesta on aiheellinen, mutta hallituksen suunnittelemat toimet eivät ole korona-aikana oikea-aikaisia.
Velkaantumisen hillitsemistä pohtineen työryhmän tavoitteena on muun muassa se, että kotitalouden kaikkien luottojen määrä olisi enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran kotitalouden hakiessa uutta lainaa. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat nousseet tasaisesti. Yksin asuntoa ostavalla korkeasti koulutetulla keskiluokkaisella nuorella aikuisella ei välttämättä ole varaa sopivaan asuntoon Helsingissä tämän suunnitellun velkakaton vuoksi.
Vaikka asunto- ja taloyhtiölainat muodostavat leijonaosan kotitalouksien tämänhetkisestä velasta, täytyy ottaa huomioon se, että asuntolaina on vakuudellista lainaa, jossa pankki on arvioinut ennen lainanantoa asiakkaan maksukyvyn suoriutua velasta. Näin ollen isoakin asuntolainaa voidaan pitää melko turvallisena.
Sen sijaan pikavipit ja muut vakuudettomat lainat ovat riski suomalaisten maksukyvylle, ja hallituksen kuuluisikin puuttua näiden myöntämiseen tiukemmin. Koronapandemian kriittisillä hetkillä keväällä, kun työntekijöitä lomautettiin, moni turvautui pikavippeihin ja kulutusluottoihin. Tämän vuoksi kuluttajaluottojen enimmäiskoron rajaaminen tilapäisesti kymmeneen prosenttiin on ollut hyvä päätös, ja rajoitusta kuuluisikin jatkaa toistaiseksi voimassa olevana. Luottolaitokset eivät saisi käyttää kuluttajan taloudellista ahdinkoa hyväkseen tarjoamalla ylikalliita pikavippejä.
Koronapandemian rajoitukset ovat vaikuttaneet lähes kaikkiin suomalaisiin tuloluokasta huolimatta, mutta eniten tästä ovat kärsineet palvelualoilla työskentelevät pienituloiset ihmiset, joista useat ovat joutuneet lomautetuiksi. Mikäli velkakatto tulee sellaisenaan, eikä eduskuntakäsittelyssä tapahdu muutoksia, muutos heikentää paikkakunnalta toiseen muuttavien mahdollisuutta saada enemmän lainaa. Ihmiset useimmiten muuttavat kasvukeskuksiin, joissa asuntojen hinnat nousevat tasaisesti. Ihmisiä pitäisi siis kannustaa muuttamaan töiden perässä uuteen kaupunkiin, ja velkakatolla saattaa olla päinvastainen vaikutus.
Tarkkaan asetettu velkamäärä tuloihin nähden on omiaan hidastamaan varallisuuden kartuttamista, sillä velkakatto tulee jo pelkästään tavanomaisella asuntolainalla vastaan eikä muutos tämän myötä mahdollista esimerkiksi velalla sijoittamista.
Velkakatto on iso konkreettinen muutos, mikä puuttuisi kotitalouksien velkaantumiseen ja vähentäisi luottolaitosten luottotappioriskiä. Tässä tilanteessa olisi kuitenkin tärkeää keskittyä sellaisiin muutoksiin, joiden avulla uusi luotonantaja tietäisi asiakkaan kaikkien luottojen määrän. Tällainen positiivinen luottorekisteri antaisi kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta, minkä perusteella luotonantaja voisi arvioida maksukykyä ennen uuden rahoituksen myöntämistä.
