Minun vanhempani eivät säästäneet minulle rahastoihin tai ostaneet osakkeita, joiden tuotto olisi eläkeikään mennessä merkittävä. Havahduin itse tämän merkitykseen vasta viime aikoina, ja päätin tehdä asialle muutoksen. Tajusin, että nykyinen eläkejärjestelmä ei tule kestämään epäedullisen väestökehityksen takia.
Ikäluokkani pääsee ansaitulle eläkkeelle joskus 2060-luvulla – jos silloinkaan. Suomen huoltosuhteen heikkeneminen syvenee tulevina vuosina, kun muun muassa terveydenhuollon palveluiden tarve kasvaa eksponentiaalisesti ikääntyneen väestön vuoksi. Politiikassa pelätään tehdä kipeitä rakenteellisia uudistuksia, joissa on tarjolla keppiä ja porkkanaa. Olemme tilanteessa, jossa Suomen suurin puolue, joka toimii hallitustunnustelija, väläyttelee menoja yhdestä kolmeen miljardiin.
Työllisyysasteen pitäisi olla yli 80 prosenttia nykyisen 72% sijasta, jotta selviäisimme julkisen talouden menoista tulevina vuosikymmeninä. Suhdannehuippu meni jo, ja silti työllisyysaste jäi “vain” 72 prosenttiin. Jollei nyt tehdä merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, Suomi näivettyy. Tulot eivät yksinkertaisesti kata menoja.
Yksi suurimmista menoeristä on eläkkeet, jotka jo nyt rasittavat julkista taloutta. Tälläkin hetkellä työeläkemaksut menevät kädestä suuhun palkansaajilta eläkeläisille, vaikka työnantajan ja työntekijän palkasta maksamat eläkemaksut yltävät tällä hetkellä yhteensä melkein 25 prosenttiin. Valtio maksaa vielä tämän päälle suoraan valtion budjetista muutaman miljardin, sillä kerätyt maksut eivät kata eläkeläisille luvattuja suuria eläkkeitä. On sanomattakin selvää, että alhaisella syntyvyydellä, matalalla työllisyysasteella ja ikääntyneiden kasvavalla palveluntarpeella ei ole mahdollista ylläpitää samankaltaista järjestelmää.
Toki eläkemaksuja voi hinata vuosi vuodelta ylöspäin tai sijoittaa eläkevarat fiksummin, jotta tuotto olisi mahdollisimman suuri, mutta on naiivia väittää, että Suomi tulee selviämään ilman työperäistä maahanmuuttoa tai uusia Nokioita pitkällä aikavälillä. Tämänkin vuoksi työperäisen maahanmuuton tarveharkinta pitäisi poistaa kolmansista maista tulevien osalta. Ruotsi osasi tehdä tämän jo yli 10 vuotta sitten.
On myös vastuutonta laskea nykyisten eläkkeiden verotusta, kun eläkkeensaajat eivät ole maksaneet yhtä paljon eläkemaksuja tämänhetkisiin palkansaajiin verrattuna. Sen sijaan hieman kireämpi verotus kompensoisi tätä epäsuhtaa, kun eläkemenot eivät vyöry lisää palkansaajille ja yrittäjille.
On syytä todeta, että monet eläkeläiset ovat köyhiä, eivätkä he välttämättä selviä korkeasta hintatasosta tai heillä ei ole varaa ostaa esimerkiksi kalliita lääkkeitä. Kritisoin kuitenkin tässä nykyistä järjestelmää, joka näyttää koituvan nuorille niin kalliiksi, että he ovat jäämässä tulevaisuudessa tyhjän päälle. Näin ollen nykyisten palkansaajien ja opiskelijoiden olisi hyvä varautua tulevaisuuteen omatoimisesti.
Kehotan jokaista henkilöä katsomaan omaan tulevaisuuteen ja miettimään, miten voisi itse ottaa vastuun omasta taloudestaan. Naisten saama keskieläke on vielä noin 20 prosenttia pienempi kuin miesten keskieläke, joten meitä tämä huoli koskee erityisesti.
Säästäminen ja sijoittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, jopa pienellä summalla, omaa eläkettä varten. Opiskeluaikanakin pystyy säästämään muutaman kympin kuussa esimerkiksi rahastoihin. On myös tärkeää sijoittaa lapsille erilaisiin sijoitusinstrumentteihin, jotta korkoa korolle -ilmiö kasvattaa säästöpottia eläkeikään mennessä useilla kymmenillä tuhansilla.
Vuoden vaihteessa voimaan astuva osakesäästötili on paras uudistus, mitä Sipilän hallitus on tehnyt kansankapitalismin edistämiseksi ja erityisesti piensijoittajan vaurastumiseksi. Kerryttäkäämme tällä tuleva eläkkeemme.
