Ateriointirutiinit ovat muuttuneet sitä vähemmän mitä vanhemmista vastaajista on kyse. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Nuorten ruokailu tavallista epäterveellisempää

Kasvisten ja salaatin syöminen on vähentynyt nuorilla koronan aikana.

Neljä kymmenestä suomalaisnuoresta on syönyt korona-aikana epäterveellisemmin kuin tavallisesti, käy ilmi ruokateknologiayritys Picadelin teettämästä kyselytutkimuksesta.

Nuorimmasta, eli 18–24-vuotiaiden vastaajaryhmästä 31 prosenttia vastaa syöneensä poikkeusaikana jonkin verran tavanomaista epäterveellisemmin, minkä lisäksi 9 prosenttia kertoo ruokailutottumustensa repsahtaneen selvästi.

Vastaajaikäryhmistä nuorin on selvästi taipuvaisin tinkimään terveellisestä ruokavaliosta, sillä kaikista vastaajista vain alle viidennes kertoo ruokailutottumusten lipsahtaneen normaalia heikkolaatuisemmiksi.

Suomalainen nuori on poikkeusaikana syönyt lounasta aiempaa epäsäännöllisemmin (31 prosenttia) yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin keskivertovastaaja (13 prosenttia).

Myös kasvisten ja salaatin syöminen on vähentynyt nuorilla selvästi eniten kaikista vastaajista. Sen sijaan 14 prosenttia nuorista on syönyt tavallista raskaampia lounaita, kun kaikkien vastaajien keskiarvo on 4 prosenttia.

– Iso vaikutus on varmasti sillä, että opiskelijaruokalat menivät koronan vuoksi kiinni, minkä lisäksi esimerkiksi salaattibaarit olivat hetkellisesti pois käytöstä. Tämä antaa viitteen siitä, että kun nuorilta katoaa aterioimisen arkirutiini, he ovat muita taipuvaisempia syömään ennemminkin aiempaa epäterveellisemmin kuin tervelliseellisemmin. Siksi on tärkeää tarjota arkeen helppoja ja terveellisiä ateriaratkaisuja, sanoo Picadeli Finlandin kategoriapäällikkö Sanna Kariluoto tiedotteessa.

Iäkkäämpien ruokailu

Pääsääntöisesti ateriointirutiinit, etenkin lounasaikaan, ovat muuttuneet sitä vähemmän mitä vanhemmista vastaajista on kyse.

Yli 64-vuotiaista vastaajista seitsemän kymmenestä on syönyt poikkeusaikana samalla tavalla kuin aiemmin, kun vastaava luku nuorille on lähes tuplasti pienempi (36 prosenttia).

Jos vanhempien kansalaisten ruokailussa on ilmennyt muutos, se on ollut todennäköisemmin terveellisempään suuntaan: esimerkiksi vanhimmassa vastaajaryhmässä 23 prosenttia söi koronarajoitusten astuttua voimaan aiempaa terveellisemmin ja vain 7 prosenttia aiempaa epäterveellisemmin.

– Hyvä uutinen on se, että nuorin ikäryhmä aikoo ottaa isoimman harppauksen kohti ruokailuremonttia, kun koronarajoituksia puretaan. Missään muussa ikäryhmässä ei ole yhtä vahvaa aikomusta syödä koronatilanteen hellittäessä aiempaa terveellisemmin ja säännöllisemmin kuin 18–24-vuotiaiden keskuudessa, Kariluoto kertoo.

Tutkimuksen tiedonkeruu on toteutettu online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa kesäkuussa 2020 (viikolla 25) Picadelin toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 1000 suomalaista iältään 18-75-vuotta.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt