– Kun puhumme maahanmuuttajataustaisista nuorista, jotka ovat mahdollisesti syrjäytymisvaarassa yhteiskunnasta, tulee meidän pohtia, että mitkä ovat yhteiskunnan lisäksi sellaisia tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa heille tämän ulkopuolisuuden tunteen, somalitaustainen nuorisotyöntekijä Ujuni Ahmed, 28, kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan.
– Nuoren kokema rasismi saattaa olla yksi syy, joka vaikuttaa kuulumattomuuden tuntemiseen, mutta uskallan väittää, että hänen kokema kuulumattomuuden ja hyväksymättömyyden tunne omana itsenään omassa yhteisössä on vakavampi syy syrjäytymiselle. Siinä ei vanhempia tai heidän kotouttamisen tärkeyttä voida sivuuttaa, Ujuni Ahmed jatkaa.
Hänen mukaansa kahden kulttuurin välimaastossa elävä nuori saattaa joutua ongelmiin, kun ei kuulu sen enempää kunnolla vanhempiensa kuin uuden asuinmaansakaan kulttuuriyhteisöön.
– Pahimmissa tapauksissa tämä ns. välimaastossa oleminen johtaa mm. siihen, että nuori kokee ulkopuolisuudentunnetta, päihdeongelmiin, perhesuhdeväkivaltaan sekä mielenterveysongelmiin, joita yhteisöissä ei välttämättä tunnisteta. Tämä vuorostaan johtaa siihen, että nuori pois suljetaan yhteisöstä ja samanaikaisesti yhteiskunta/valtaväestö ei pysty samaistumaan nuoren ongelmiin ja näin ollen he jäävät täysin palveluiden ulkopuolelle.
Hänen mukaansa vanhemmat saattavat antaa anteeksi, mutta yhteisö ei.
– Viime vuosina lukuisten syrjäytyneiden nuorten kanssa työtä tehneenä, uskallan väittää, että yhteiskuntaan on helpompi päästä takaisin kuin yhteisöihin, joiden normit saattavat jossain tapauksissa erota yhteiskuntaamme verrattuna hurjasti. Miten voimme yhdessä varmistaa, että palvelut, tarpeet ja hyväksyntä löytävät myös yhteisöistä ja ennen kaikkea miten voimme avata keskustelun niin, että välttyisimme leimautumisilta puolin ja toisin, hän kirjoittaa.
Arkadian kokoomusnaisiin kuuluva Ujuni Ahmed on tullut julkisuudessa tunnetuksi suorasanaisena kommentaattorina. Vuoden 2016 syksyllä hän nosti Verkkouutisissa esiin rasismin monikasvoisuuden.
Suuren yleisön tietoisuuteen hän tuli maaliskuussa 2015, jolloin hän vaati Helsingin Sanomien haastattelussa somaliyhteisöä tuomitsemaan raiskaukset. Tuolloin julkisuudessa kohistiin Helsingin Tapanilassa tapahtuneesta joukkoraiskauksesta, josta epäiltiin viittä somalitaustaista nuorta.
