Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto huomauttaa Uutissuomalaisen debatissa, että Suomella on juuri takanaan ”menetetty vuosikymmen” ja maa saavutti vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävät bruttokansantuotetason vasta vuonna 2017. Nyt uhkaa kadota koronakriisin myötä toinen vuosikymmen.
– Olemme kaikesta päätellen tänä vuonna alittamassa vuoden 2008 bkt-tason. Jos elvymme yhtä hitaasti kuin finanssikriisistä, olisimme saavuttamassa lähtötason vasta vuosikymmenen lopussa. Tämä olisi dramaattista. Suomessa ei käytännössä olisi kumulatiivista talouskasvua kahteen vuosikymmeneen.
Tällöin Suomi olisi sama tilanne kuin esimerkiksi Italiassa, jossa elintasoa mittaava bruttokansantuote henkeä kohden laskettuna ei ole noussut yli 20 vuoteen.
– Suomi ei olisi ensimmäinen länsimaa, joka olisi siirtymässä pitkäaikaiseen nollakasvun aikaan. Kreikka ja Italia ovat meille tuttuja esimerkkejä Euroopasta. Pitkäaikainen nollakasvu ei ole pelkkää teoriaa, varoittaa Murto.
Murto huomauttaa, ettei nollatalouskasvu ei ole mikään tavoiteltava asia, vaan sen vaikutukset tulevat olemaan pitkäaikaisia.
-Suomi ilman talouskasvua olisi huono vaihtoehto kaikille, mutta erityisesti nuorille työikäisille. Syvät kriisit iskevät erityisen kovaa työmarkkinoille tulevien uraan ja palkkaan. Nyt työmarkkinoille tulevat nuoret kärsivät ikäluokkana vuosikymmeniä huonosta työuran alusta. 35–40-vuotiaille puolestaan nykyinen kriisi on jo toinen heidän lyhyen työuransa aikana.
Murto korostaa, että ”tärkeintä on päästä pitkän aikavälin kasvu-uralle”, eikä vain antaa kriisin jälkeisen elvytyskeskustelun.
– Nuorille työikäisille pitäisi tarjota muutakin tulevaisuudessa kuin korkeaa verorasitusta, heikkeneviä palveluita ja heikosti kehittyviä palkkoja. Tämä muistaminen on entistä tärkeämpää, kun nuoret ikäluokat pienenevät ja he edustavat entistä pienempää osaa suomalaisista.
