Noin puolet suomalaisista nuorista uskoo ymmärtävänsä velan ja pikavipin merkityksen erittäin hyvin, käy ilmi Danske Bankin YouGovilla teettämästä Oma talous haltuun -kyselystä.
Heikoimmin tunnetaan sijoittaminen ja korkoa korolle -ilmiö, jotka ovat erittäin tuttuja noin neljännekselle nuorista.
– Nuorten talousosaaminen ja taloudellinen mielenrauha syntyy monesta tekijästä, mutta yksi tärkeä asia on keskeisten käsitteiden riittävä ymmärtäminen. Asioihin voi syventyä halutessaan koko elämän, mutta jo nuorena olisi hyvä tuntea perusasiat, jotta saisi arjen rullaamaan ilman suuria huolia. Siksi on hyvä ymmärtää, miksi pikavippi voi johtaa ongelmiin tai miksi säästäminen pienistäkin tuloista voi olla järkevää jo nuorena, kertoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tiedotteessa.
Vanhemmat ovat nuoria pessimistisempiä kaikkien käsitteiden osalta. Esimerkiksi pikavipin erittäin hyvään hallintaan uskoo vain 39 prosenttia vanhemmista.
Vanhempien luotto nuorten kuukausittaisten tulojen ja menojen hallintaan on sen sijaan aavistuksen nuoria parempaa. Joka toinen nuori arvioi hallitsevansa kuukausittaisia tulojaan ja menojaan erittäin hyvin tai hyvin.
– Selviä ongelmia talouden kuukausittaisessa hallinnassa myönsi 9 prosenttia nuorista. Tosiasioiden tunnustaminen on tässäkin viisauden alku, mutta ongelmien yli pääseminen helpottuu, jos hyödyllistä apua saa esimerkiksi omilta vanhemmilta. Tässä suhteessa kaikki eivät kuitenkaan ole samassa asemassa, Kuoppamäki arvioi.
Kolme neljästä nuoresta pitää vanhempiaan vähintään melko pätevinä puhumaan kanssaan raha-asioista. Joka kahdeksas on kriittinen vanhempiensa osaamisen suhteen. Vanhempien käsitys omasta pätevyydestään on hyvin linjassa nuorten näkemyksen kanssa.
– Taloudesta puhuminen on edellytys sille, että nuorille kehittyy terve suhde rahaan. Siinä mielessä on rohkaisevaa, että nuoret ja vanhemmat itse kokevat olevansa päteviä puhumaan rahasta. Raha-asioiden läpikäyminen yhdessä voi parhaassa tapauksessa lisätä myös vanhempien osaamista, Kuoppamäki muistuttaa.
Tutkimuksen mukaan nuoret puhuvat raha-asioista enemmän äidin kuin isän kanssa. Yli kolmannes ei ole puhunut isän kanssa raha-asioista lainkaan, äidin osalta tällaisia on vain neljännes. Keskustelujen aiheena on yleisemmin säästäminen, rahan ansaitseminen sekä palveluiden ja tuotteiden hinnat.
Kuoppamäen mukaan rahasta puhuminen jakaa suomalaisia perheitä. Jako ei mene esimerkiksi nuoren koulutuspaikan mukaan, mutta pienituloisista perheistä olevat lapset kokevat, että he ovat puhuneet vanhempiensa kanssa rahasta vähemmän.
– Näissä perheissä rahasta puhuminen myös kohdistuu erityisesti palvelujen ja tuotteiden hintoihin, mutta säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvät asiat jäävät sivurooliin. Tätä talousosaamisen osaamiseroa on pystyttävä kuromaan kouluissa, jotta kaikki suomalaiset nuoret aloittavat aikuiselämänsä riittävillä taloustaidoilla, hän toteaa.
Kyselyssä oli kaksi kohderyhmää eli noin 500 henkilön otoksella 15–29-vuotiaat nuoret ja noin 500 henkilön otoksella samanikäisten nuorten vanhemmat. Kohderyhmän kokonaistuloksessa keskimääräinen virhemarginaali on noin 3,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.
