Nuoret eivät enää pidä kännäämistä trendikkäänä

Tutkijan mukaan nuoret ovat löytäneet mielekkäämpää tekemistä. Alkoholinkäyttö on laskussa.

Nuorten mielestä kännääminen ei olekaan enää trendikästä. Viime vuosien ilmiö on selvästi havaittavissa sosiaali- ja terveysministeriön Nuorten terveystapa -tutkimuksesta, jossa on tarkasteltu 12–18-vuotiaiden nuorten alkoholinkäyttöä vuodesta 1977 lähtien.

– Tänä päivänä ei ole ehkä ihan niin kauheata olla raitis kuin aiemmin. Myös aikuisten maailmasta tulee sellaista hyväksyntää, ettei alkoholia tarvitse juoda, sanoo professori Arja Rimpelä tutkimuksen toteuttaneesta Tampereen yliopistosta.

Vuosien 2011-2013 aikana raittius yleistyi tilastollisesti merkitsevästi 14-,16- ja 18-vuotiailla tytöillä ja 16-vuotiailla pojilla. 18-vuotiaista tytöistä raittiiden osuus kaksinkertaistui kuudesta 12 prosenttiin. Raittiiden poikien osuus vastaavassa ikäluokassa nousi kymmenestä 12 prosenttiin.

Seuraavia tuloksia odotellaan alkukesästä 2015.

Rimpelä korostaa, että nuorten alkoholinkäytön väheneminen on kuitenkin monen tekijän summa. Iso merkitys on myös kiristyneellä valvonnalla kaupoissa. Lisäksi vanhemmat tiedostavat aiempaa paremmin vastuunsa, kun kyse on alaikäisistä.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyssä 14–20-vuotiaille nuorille on nähtävissä samansuuntaisia tuloksia. Humalahakuinen alkoholinkulutus on laskussa niin yläasteikäisten, lukiolaisten kuin ammattikoululaistenkin keskuudessa.

– Ikärajavalvonta kaupoissa on tehokkaampaa kuin aiemmin ja humalahakuista juomista ei pidetä enää nuorten keskuudessa niin suotavana, arvioi THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.

Miksi sitä ei pidetä niin suotavana?

– Se onkin sitten mielenkiintoinen kysymys. Ehkä nuorten ajankäytössä on tapahtunut muutoksia ja kilpailevia asioita on noussut alkoholin rinnalle. Raittius on ihan hyväksyttävä valinta, Raitasalo pohtii.

Raitasalo näkee niin ikään muutosta vanhempien asenteissa. Alaikäisille ei osteta niin hanakasti alkoholia ja kielteisemmät asenteet alkoholiin saattavat heijastua myös tätä kautta nuoriin.

– Toisaalta aikuisten alkoholinkäytössä ei ole tapahtunut mitään merkittäviä muutoksia eli se ei ole vähentynyt samalla tavalla kuin nuorten, Raitasalo korostaa.

Vaikka THL:n tilastojen mukaan alkoholin kokonaiskulutus on viime vuosina ollut jonkin verran laskussa, esimerkiksi alkoholiin liittyvät kuolemantapaukset eivät ole vähentyneet.

Raitasalon mukaan nuorten raittiustrendi ei myöskään näyttäisi kestävän, kun ikää tulee lisää:

– Esimerkiksi nuorten naisten keskuudessa humala on hyväksyttävämpää kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten.

Muutokset vievät aikansa

Nuorisotutkija Mikko Salasuo taas pitää selvänä, että alkoholikulttuurin muutos vie oman aikansa. Muutokset tuskin näkyvät heti tilastoissa, kun täysi-ikäisenä mukaan tulevat väistämättä aikuisten maailman normit ja tavat. Ravintolaelämä alkaa kiehtoa.

– Mutta kun tulee useita ikäkohortteja, joissa tämä raittiustrendi jatkuu, niin pikkuhiljaa siellä kaksikymppisten, kaksivitosten ja kohta kolmikymppistenkin joukossa on yhä enemmän niitä, joilla raittius on kuulunut nuoruuteen. Raittiuskulttuuri alkaa hiljalleen vahvistua, Salasuo uskoo.

Nuorisotutkija näkee raittiustrendin taustalla useita ilmiöitä. On päihteistä kieltäytyviä streittareita ja aikuisten maailmastakin tuttua terveysintoilua, mutta myös ihan käytännöllisiä syitä. Nuorten vapaa-ajan vietossa on tapahtunut muutos:

– Sen perjantai-illan kalliolle kaljan kanssa lähtemisen sijaan on tullut aika mielekkäitä vaihtoehtoja viettää vapaa-aikaa, Salasuo kiteyttää.

Vaikka nuorten lisääntyvää ajankäyttöä tietokoneiden ja pelikonsolien parissa on tämän tästä arvosteltu, ovat nämä vehkeet Salasuon mukaan nousseet relevanteiksi kilpailijoiksi kännäämiselle ja kaljoittelulle.

Bilettämisestä kadonnut ”hohto”

Alkoholista on nuorten keskuudessa kadonnut myös tietty ”hohto”. Kun 1970-luvulla keskiolut vapautettiin ruokakauppoihin, nuorten alkoholinkulutus lähti nousuun, mutta hiipui sitten 1980-luvun puoliväliin saakka.

– 1980-luvun puolivälistä taas kulutus lähti nousuun. Tähän ajoittui populaarikulttuurin, vapaa-ajan ja yöelämän merkittävä käänne. Tuli festareita ja ravintoloita nousi aivan valtavaa tahtia 1980–90 -luvun taitteessa. Alkoholipolitiikka oli aika vapaata, nuoruuden ihanteeksi nousi tällainen bilettäminen ja ravintoloissa käyminen. Se oli jotain ihan uutta koko suomalaisessa yhteiskunnassa, kertoo Salasuo.

2000-luvulle tultaessa kostea bilettäminen ja ”se juttu” oli jo pitkälti nähty.

– Alkoholin paikka yhteiskunnassa alkoi muuttua. Enää ei ole niin älyttömän trendikästä istua koko ajan kapakassa, näkee Salasuo. Rokkitähtien raivokas päihteidenkäyttö on myös näyttänyt kääntöpuolensa:

– 1980–90 -lukujen rokkitähdet ovat joko kuolleet tai raitistuneet.

Kommentit