X
SULJE MAINOS
Vaikka EKP ei ole nostamassa korkojaan vielä vähään aikaan, Nordean Jan von Gerichin mukaan velkakirjaostojen vähentämisestä päätetään todennäköisesti joulukuun kokouksessa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Nousevatko korot? Näin asiantuntijat neuvovat asuntovelallisia

Euroopan keskuspankin rima koronnostolle on korkealla, mutta nostot voisivat alkaa vuonna 2023.

OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo pankin arvioivan, että inflaatio ylittää aiemmat ennusteet tänä ja ensi vuonna, mikäli öljyn hinta pysyy nykylukemissa. Vuoden 2023 näkymä ei hänen mukaansa ole tällä erää muuttunut, mutta epävarmuus on lisääntynyt.

Euroopan keskuspankki (EKP) ennusti syyskuussa, että inflaatio kiihtyy tänä vuonna 2,2 prosenttiin, mutta hidastuu ensi vuonna 1,7 prosenttiin ja 1,5 prosenttiin vuonna 2023.

Verkkouutiset kysyi asiantuntijoiden näkemyksiä inflaatiosta ja korkojen noususta.

Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan EKP on pitänyt pitkälti kiinni näkemyksestään inflaation tilapäisyydestä. Markkinoilla on kuitenkin alettu hinnoitella toisenlaista skenaariota, jossa nykyhinnoittelun valossa inflaatio laskisi lähivuosina vain hitusen alle kahteen prosenttiin.

– Oman näkemykseni mukaan todennäköisin skenaario on edelleen sellainen, jossa euroalueen inflaatio laskee alle kahteen prosenttiin, ja inflaatiopaineet lisääntyvät vain vähitellen tämän jälkeen, kun työmarkkinat kiristyvät vähitellen. Myös yläsuuntaiset riskit ovat lisääntyneet viime aikoina ja on ilman muuta mahdollista, että inflaatio jää euroalueellakin korkeammaksi, von Gerich toteaa.

Rima keskuspankin koronnostoille asetettu korkealle

OP:n Heiskasen mukaan EKP voi nykyisen strategiansa mukaan hyvin sallia inflaation ylittävän kahden prosentin rajan, kunnes inflaationäkymä on riittävän laaja-alaisesti vakiintunut tavoitetasolle.

– Keskuspankki siis seuraa tilannetta laaja-alaisemin kuin pelkästään inflaatiolukeman perusteella, Heiskanen sanoo.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Nordean von Gerichin mukaan EKP noudattaa hyvin tiukasti kahden prosentin inflaatiotavoitettaan. EKP uusi strategiansa kesällä ja symmetrinen kahden prosentin inflaatio on uuden strategian keskiössä.

– EKP on kertonut, että korkoa nostetaan vasta sitten, kun EKP ennustaa inflaation saavuttavan kahden prosentin tavoitteen ennustehorisontin puolivälissä ja pysyvän siellä ennustehorisontin loppuun asti. Lisäksi pohjainflaatiokehityksen pitää kertoa nousevista hintapaineista, ennen kuin korkoa nostetaan. Rima koronnostojen aloittamiselle on siis asetettu korkealle, eivätkä nostot näytä todennäköisiltä ainakaan tänä tai ensi vuonna, von Gerich kertoo.

Asuntovelallisen kannattaa varautua korkojen nousuun

Entä minkälaiseen korkojen nousuun asuntovelallisten kotitalouksien kannattaisi varautua?

OP:n Heiskasen mukaan markkinoilla odotetaan 12 kuukauden euriborin olevan viiden vuoden päästä noin 0,6 prosenttia.

– Korko-odotukset ovat kuitenkin nousseet nopeasti, ja nousun alkaessa varmistua odotukset ja korotkin voivat nousta nopeammin. Pitkällä aikavälillä arvioimme keskivertotason 12 kuukauden euriborille olevan 2-2,5 prosenttia, mikä ylittää nykyiset markkinaodotukset. Korkeasuhdanteessa keskivertotaso luonnollisesti ylittyisi, Heiskanen kertoo.

Nordean von Gerichin mukaan EKP voisi aloittaa koronnostot vuonna 2023, jos inflaatio yllättää yläkanttiin.

– Todennäköisesti korot nousevat historiaan verrattuna melko hitaasti ja esimerkiksi prosenttiyksikkö per vuosi olisi nykyolosuhteissa jo melko reipasta nousuvauhtia euribor-koroissa, von Gerich näkee.

Von Gerichin mielestä asuntovelallisen on toki hyvä varautua muihinkin skenaarioihin.

– Talous- ja korkokehitys on yllättänyt monta kertaa historiassa ja vaikka todennäköisin skenaario onkin sellainen, jossa korkojen nousu alkaa vasta myöhemmin ja korot nousevat hitaasti, nopeamman korkojen nousun mahdollisuutta ei voida myöskään sulkea pois, hän toteaa.

Valtion liialliseen velkaantumiseen puututtava

Kummatkin ovat huolissaan Suomen liiallisesta velkaantumisesta tulevaisuudessa.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

OP:n Heiskanen toteaa, että julkisen talouden kestävyysvajeen arvioidaan olevan noin 2,5 prosenttia BKT:sta tällä hetkellä.

– Arvio on laadittu verrattain korkeilla koroilla, eikä korkojen nousu nykytasolta muuta tätä kuvaa. Nykyinen velkataso ei ole ongelma, vaan rakenteellinen vaje, joka johtaa tulevaisuudessa liialliseen velan kasvuun, jos asiaan ei puututa, Heiskanen sanoo.

Nordean von Gerichin mielestä Suomella pitäisi olla vähintäänkin uskottava suunnitelma velkaantumisen rajoittamiseen keskipitkällä aikavälillä.

– Vaikka EKP ei ole nostamassa korkojaan vielä vähään aikaan, velkakirjaostojen vähentämisestä todennäköisesti päätetään joulukuun kokouksessa. Muutenkin pidemmät valtionlainakorot nousevat yleensä hyvissä ajoin ennen lyhyitä ja jo nyt pitkissä koroissa on nähty yläsuuntaisia liikkeitä, joten markkinaympäristö on muuttumassa vähitellen haastavammaksi, von Gerich näkee.

Hänen mukaansa Suomen luottokelpoisuus markkinoilla ei ole tällä hetkellä uhattuna, mutta hyvä tilanne ei jatku loputtomiin, jos velkaantuminen vain jatkuu.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt