Nordean ekonomistin Juho Kostiaisen mukaan hallituksen pitäisi tehdä lisää julkiseen talouteen positiivisesti vaikuttavia työllisyystoimia.
– Julkinen talous huutaa työllisyystoimia Suomelle sen takia, että demografia vie julkista taloutta joka vuosi heikompaan suuntaan, Juho Kostiainen sanoi Verkkouutisille Nordean mediatilaisuudessa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on nyt sitoutunut tekemään työllisyystoimia, joiden vaikutus julkiseen talouteen on valtiovarainministeriön laskelmien mukaan yhteensä 560 miljoonaa euroa.
Hallituksen kestävyystiekartassa alkuperäisenä tavoitteena oli vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla työllisyystoimilla, mutta puoliväliriihessä hallitus alensi tavoitetta 1-2 miljardiin euroon.
Ekonomisti Juho Kostiainen toteaa, että julkinen talous heikkeni viime vuonna erittäin paljon. Julkisen talouden alijäämä oli 5,6 prosenttia.
– Odotus on, että tänä ja ensi vuonna julkinen talous paranee, kun talous lähtee kasvuun, verokertymät paranevat ja työttömyysmenot laskevat, mutta julkinen talous ei tasapainotu, vaan jäädään parin prosentin alijäämiin, joka tarkoittaa tietysti sitä, että velkaantuminen jatkuu.
Suomessa on nyt puoli miljoonaa yli 75-vuotiasta ja kymmenen vuoden päästä heitä on 250[nbsp]000 enemmän.
– Kaikki tämän tietävät, mutta kaikki eivät ehkä halua sitä tunnustaa. Tämä tarkoittaa valtavaa painetta julkisiin hoivamenoihin ja samaan aikaan työikäinen väestö vähenee. Meillä on kiire tehdä työllisyystoimia, Kostiainen sanoo.
Hänen mukaansa ”velkaantumalla me emme pääse tästä yli eikä ympäri”.
– Jossain vaiheessa on tehtävä ratkaisut, millä me tasapainotamme tämän yhtälön. Nyt sitä päätöstä on lykätty eteenpäin.
Työttömyysturvaan ja työkyvyttömyyseläkkeeseen uudistuksia
Kostiainen toteaa, että hallitus on tehnyt myös työllisyysastetta nostavia toimia, mutta ne eivät riitä tasapainottamaan kokonaan yhtälöä.
Työeläkeputken poisto on ekonomistin mukaan iso päätös, ja se vaikuttaa tulevina vuosina ikääntyneessä päässä varsinkin, kun eläkeikä samalla nousee.
– Sinne voitaisiin tehdä myös lisää. Siellä on työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyviä asioita, joita voitaisiin tarkastella ja sitä kautta ikääntyneiden työmarkkinaa.
Lisäksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa ja porrastamista olisi Kostiaisen mukaan hyvä miettiä.
– Työttömyysturvaa pitäisi tarkastella kannustavuuden kannalta, että se lisäisi työntarjontaa. Toki myös niin, että se antaa ihmisille turvan, kun työpaikka menee ja uskalletaan vaihtaa työpaikkaa.
Kostiainen toteaa, että hallituksen perhevapaauudistuksella ei näillä näkymin saada nostettua työllisyyttä.
– On tietysti tärkeää, että tuetaan perheitä ja Suomeen kaivataan lisää lapsia, mutta samaan aikaan pitää miettiä, mitä se tarkoittaa työn tarjonnan kannalta. Siinä olisi toivonut kannustavampaa mallia, että voitaisiin nopeammin palata töihin ehkä osa-aikaisena, että pysytään työmarkkinan syrjässä kiinni, vaikka on pieniä lapsia.
Kostiainen nostaa esille myös korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja jatko-opintoihin pääsyn nopeuttamisen.
– Kyllä tässä on vielä tehtävää. Jos USA:ssa tai Briteissä korkeakoulutus aloitetaan yleensä 18-19-vuotiaana, Suomessa korkeakouluopinnot aloitetaan keskimäärin 23-24-vuotiaana ja valmistutaan vajaa kolmekymppisenä ainakin joillain aloilla. Eittämättä siinä hukataan vuosia, jotka voitaisiin olla työmarkkinoiden käytössä.
Työmarkkinoilla jääty euroa edeltäneeseen aikaan
Kostiaisen mielestä Suomessa ollaan jääty työmarkkinoilla euroa edeltäneeseen aikaan.
– Kokonaisuudessaan työmarkkinat kaipaisivat joustavuutta. Siinä vaiheessa, kun siirryttiin euroon ja meidän oma rahapolitiikka hävisi, meidän olisi pitänyt pysyä nopeammin muokkaamaan työmarkkinoita siihen suuntaan, että ne pystyvät reagoimaan sekä kysynnän kasvuun että vähenemiseen nopeammin ja joustavammin, Kostiainen sanoo.
Hänen mukaansa paikallinen sopiminen mahdollistaisi yrityksille paremmat mahdollisuudet sopia työehdoista ja tehdä pieniä joustoja erilaisissa asioissa, ja se lisäisi myös työntekijöiden kysyntää.
Kostiaisen mielestä työllisyysuudistuksia pitäisi tehdä ”vähän joka puolta” työuraa ja työmarkkinoita, koska Suomella on muitakin menopaineita.
– Sote-uudistus lisää aluksi menoja ja tänä vuonna alkava hävittäjähanke lisää Suomen velkaantumista. Missä olisi säästön paikat muussa julkisessa hallinnossa, Kostiainen kysyy.
LUE MYÖS:
Nordea ennustaa 3,0 prosentin talouskasvua tänä ja ensi vuonna
