Lähiajan näkymät maailmantaloudessa ovat yhä vakaat, vaikka nopein kasvun vaihe onkin jo takana.
Nordean mukaan Suomen talouden toipuminen kiihtyi kesän aikana. Erityisesti koronasta pahasti kärsinyt hotelli- ja ravintola-ala elpyi nopeasti kotimaanmatkailun vetämänä.
Talouden toipumisen ennakoidaan jatkuvan syksyllä, joskin hieman kesää hitaampana.
Nordea on nostanut Suomen tämän vuoden talouden kasvuennusteen 3,5 prosenttiin, mutta kasvun odotetaan hidastuvan asteittain kolmeen prosenttiin vuonna 2022 ja kahteen prosenttiin vuonna 2023 elpymisvaiheen päättyessä.
Kohtaanto-ongelmaan kaivataan pikaisia toimia
Poikkeuksellisen nopea nousu syvästä suhdannekuopasta on johtanut Nordean mukaan tilanteeseen, jossa suurimpana kasvun esteenä eivät enää ole koronarajoitteet tai heikko kysyntä, vaan käytettävissä olevat resurssit.
Erityisesti työmarkkinatilanne on muuttunut nopeasti massalomautuksista työvoimapulaksi, mutta pullonkauloja löytyy myös teollisuuden kapasiteetissa.
– Talouden nopea toipuminen on parantanut työllisyystilannetta nopeasti. Avoimia työpaikkoja onkin jo ennätyksellisen paljon, ja pula osaavasta työvoimasta rajoittaa yritysten kasvumahdollisuuksia, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen sanoo tiedotteessa.
Samaan aikaan työttömänä tai lomautettuna on edelleen lähes 300[nbsp]000 henkilöä.
– Kohtaanto-ongelman korjaamiseksi hallitukselta kaivataankin pikaisesti toimia, joilla muun muassa vauhditetaan työperäistä maahanmuuttoa, parannetaan aikuiskoulutuksen kohdentumista sekä tehdään sosiaaliturvasta entistä kannustavampaa, Kostiainen jatkaa.
Julkiseen talouden alijäämä jäämässä pysyväksi
Teollisuudessa kapasiteetin käyttöaste on noussut nopeasti korkealle tasolle ja kasvun jatkuminen vahvana edellyttää investointeja tuotantokapasiteettiin. Investointien ennustetaan kääntyvän kasvuun, erityisesti puhtaan energian tuottamiseen tehtävät investoinnit ovat jo hyvässä vauhdissa.
Talous on palautumassa kohti normaalia tuotannon tasoa, mutta julkiseen talouden alijäämä on jäämässä pysyväksi.
– Tätä taustaa vasten elvyttävän talouspolitiikan jatkamiselle ensi vuonna on vain vähän perusteita. Etenkin kun julkisia menoja kasvattavat enemmän pysyväisluonteiset kulutusmenot kuin tuottavuutta kasvattavat investoinnit, Kostiainen arvioi.
