Pankkikonserni Nordean kiinnittää aamukatsauksessaan huomiota siihen, että markkinoilla on reagoitu maltillisesti tai jopa pessimistisesti Yhdysvaltojen laajoihin raha- ja finanssipoliittisiin toimiin.
Ennen näkemättömän suuri kahden biljoonan dollarin elvytyspaketti sai demokraattien ja republikaanien hyväksynnän senaatissa keskiviikkona, ja seuraavaksi on vuorossa kongressi. Pakettiin kuuluu muun muassa käteisrahan jakamista suoraan kuluttajille.
Näin suuresta panostuksesta huolimatta sijoittajien luottamus ei tunnu palautuneen.
– Esimerkiksi osakemarkkinoilla viime päivien noususta huolimatta suunta on ollut edelleen alaspäin, ajoittain jopa nopeampaa tahtia kuin finanssikriisin aikaan. Presidentti Donald Trump onkin aloittanut keskustelun siitä, pitäisikö nykyisiä rajoitteita liikkuvuuteen jopa keventää, Nordean katsauksessa todetaan.
Toisaalta koronatilanne muuttuu Nordean mukaan ehkä vielä pahemmaksi Atlantin takana, jolloin talouden ikävin notkahdus olisi vielä edessä.
Euroopan keskuspankki puolestaan on kertonut uuden velkakirjojen osto-ohjelmansa tarkemmista ehdoista, jotka Nordean mukaan antavat EKP:lle odotettua enemmän liikkumavaraa, esimerkiksi velvollisuus raportoida maakohtaisia ostoja ei ole voimassa. Ohjelma onkin Nordean mielestä odotettua tehokkaampi väline yksittäisten maiden kuten Italian vaikeuksien hoitamiseen.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichin mukaan markkinaliikkeistä päätellen EKP ei ole kuitenkaan alkanut käyttää uutta osto-ohjelmaa kovin aggressiivisesti.
– Ilmeisesti uuden ohjelman käynnistäminen on vienyt oman aikansa, mutta jo aiemmin maaliskuussa vanhaa osto-ohjelmaa laajennettiin 120 miljardilla, mikä olisi mahdollistanut aggressiivisemmat ostot siihen asti, kunnes uusi ohjelma saadaan kunnolla käyntiin, hän huomauttaa blogissaan.
Gerichin mielestä EKP ei ehkä olekaan vielä niin huolissaan talous- ja markkinakehityksestä, että kovemmille toimille olisi vielä tarvetta. Korkoerojen pahin laajeneminen euroalueella on rauhoittunut niin yrityslaina- kuin valtionlainapuolellakin.
– Toinen tulkinta on se, että EKP ei halua tehdä euromaiden poliittisten päättäjien töitä heidän puolestaan. Jos EKP poistaa kaiken markkinapaineen, se myös kantaa suurimman osan riskeistä, hän toteaa.
Lisäksi Nordean mukaan odotukset EKP:n koronlaskuista hiipuvat, mikä on nostanut myös euribor-korkoja. Toinen euriboreja edellisviikkoina nostanut tekijä on euroalueen pankkien luottoriskin kasvu.
Myös pitkät eurokorot ovat nousseet. Nordea arvioi, että EKP ei ole vielä ostanut joukkolainoja niin rajusti kuin Yhdysvaltain keskuspankki Fed, jonka ostot ovat pitäneet pitkät korot matalalla.
