Jaakko Kiander. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Nopeimman kasvun ennustetaan menevän pian ohi

Suhdannehuippu on ennusteen mukaan jo näkyvissä ja ensi vuonna kasvu hiipuu.

Ilmarinen ennustaa kuluvalle vuodelle vahvaa 2,5 prosentin talouskasvua. Ensi vuonna kasvu kuitenkin jo hiipuu 1,5 prosenttiin viennin, investointien ja rakentamisen kasvun hidastumisen myötä. Bruttokansantuotteen odotetaan saavuttavan tänä vuonna tason, jolla se oli viimeksi ennen finanssikriisiä 2008.

Kasvun moottoreina on viennin ja investointien voimakas kasvu. Vientiä tukevat vahvistuneen kysynnän lisäksi myös kilpailukykyä parantaneet palkkaratkaisut, joiden vaikutus ulottuu vuoteen 2019 asti. Viennin hyvän kehityksen ansiosta usean vuoden negatiivisena pysynyt vaihtotase kääntyy kuluvana vuonna ylijäämäiseksi.

Suhdannehuippu on kuitenkin ennusteen mukaan jo näkyvissä, ja nopeimman kasvun vaihe menee pian ohitse.

– Ennakoimme viennin kasvuvauhdin hidastuvan noin 2 prosenttiin vuonna 2019. Samaan aikaan asuntorakentamisen voimakkain kasvuvaihe on päättymässä, ja investointien kasvu hidastuu. Myös odotukset korkotason noususta ja euron vahva ulkoinen arvo hidastavat kasvua, arvioi Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander.

Hänen mukaansa muutos ei ole dramaattinen, mutta talouskasvu hidastuu lähemmäs pitkän ajan potentiaalista kasvuvauhtia eli noin 1,5 prosenttiin.

Työllisyyden Ilmarinen ennustaa kohoavan 71 prosenttiin kuluvana vuonna ja 71,5 prosenttiin vuonna 2019. Työllisyyden kasvu on Ilmarisen oman yritysseurannan mukaan ollut erityisen voimakasta henkilöstövuokrausalalla.

Julkisen talouden alijäämä supistuu ennusteen mukaan, mutta valtiontalous säilyy silti lievästi alijäämäisenä. Valtion ja kuntien bruttovelka jää ensi vuonna alle 60 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.

– Julkisen talouden nettovarallisuuteen lasketaan mukaan yhteensä yli 200 miljardin euron suuruiset työeläkerahastot, joiden ansiosta Suomi on varautunut monia muita maita paremmin väestön ikärakenteen muutokseen. Pitkällä aikavälillä eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttaa myös syntyvyys, joka on viime vuosina ollut poikkeuksellisen alhainen, Kiander toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt