Suomen talous koki valtavan rakennemuutoksen vuoden 2008 jälkeen, kun lippulaiva Nokia ajautui irtisanomaan henkilöstöään matkapuhelinten kysynnän laskiessa. Nokian kriisivuosina sen Suomen yksiköistä lähti kaikkiaan yli 21[nbsp]300 henkilöä, joiden joukossa oli niin tuotantotyöntekijöitä, markkinoinnin ja myynnin asiantuntijoita kuin ylintä johtoakin.
Jyrki Ali-Yrkön, Natalia Kuosmasen ja Mika Pajarisen ICT-alan rakennemuutos – Mihin ex-nokialaiset päätyivät? -tutkimuksen tulokset osoittavat, että ex-nokialaiset ovat työllistyneet varsin hyvin Nokiasta lähdön jälkeen. Peräti 77 prosenttia on löytänyt uuden työpaikan.
Työttömänä on tällä hetkellä alle kymmenen prosenttia. Osa on siirtynyt opiskelemaan (3 %) ja osa eläkkeelle (6 %). Lisäksi jokin muu työmarkkinastatus on neljällä prosentilla ex-nokialaisista. Tähän ryhmään kuuluvat niin ulkomaille lähteneet kuin esimerkiksi sijoittajiksi ryhtyneetkin.
Nokiasta lähteneistä valtaosa työllistyi yrityksiin (86 %) ja loput julkiselle sektorille tai muualle (14 %).
– Selvästi suurin ala, joka on työllistänyt Nokiasta lähteneitä, on palveluala. Peräti kaksi kolmasosaa yrityssektorin ex-nokialaisista on löytänyt uuden työpaikan palveluista, ja tärkeimpänä rekrytoijana tässä on ollut ICT-palveluja tuottava ala, kertoo Etlan tutkimusjohtaja Ali-Yrkkö.
Entiset nokialaiset ovat työllistyneet myös teollisuuteen (28 %) ja erityisesti vakiintuneet yritykset ovat palkanneet ex-nokialaisia.
Työllistymistä auttoivat koulutustausta ja toimihenkilöasema
Ex-nokialaisten työllistymisen todennäköisyyttä kasvattavia tekijöitä olivat koulutus ja ylempi toimihenkilöasema. Korkeakoulutetuista ex-nokialaisista yli 70 prosenttia löysi työpaikan vuoden kuluessa lähdöstä, kun muilla vastaava luku oli noin 57 prosenttia.
Myös ylemmät toimihenkilöt löysivät muita nopeammin uuden työpaikan. Vuosien kuluessa työllisyystilanne on kohentunut myös muissa tehtävissä työskennelleiden osalta.
Työllistymistä alentava tekijä oli erityisesti ikä, todetaan tutkimuksessa. Naiset työllistyivät myös miehiä heikommin. Lisäksi heti Nokiasta lähdön jälkeisenä vuotena työllistymistodennäköisyys oli kaikilla muilla alueilla Uuttamaata pienempi. Vuosien saatossa erot ovat kuitenkin pienentyneet.
– Tutkimuksen perusteella voi sanoa, että Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa ex-nokialaisten työllistyminen on ollut helpompaa kuin Varsinais-Suomessa, Ali-Yrkkö arvioi.
Suomen ICT-ala selvisi romahduksesta ”varsin hyvin”
Nokia toimi pitkään Suomen talouden lippulaivana. Yhtiön 1990-luvun jälkipuolen menestys oli osaltaan nostamassa Suomea ylös vuosikymmenen alun lamasta. Nokian 2010-luvulla kohtaamat vaikeudet näkyivät näin myös Suomen kansantaloudessa, ja oleellista yhteiskunnan kannalta onkin, kuinka irtisanotut työntekijät ovat työllistyneet ja löytäneet uuden työpaikan.
Suomi selvisi kuitenkin Nokian romahduksen aiheuttamasta ICT-alan rakennemuutoksesta varsin hyvin, toteaa Ali-Yrkkö.
– 2010-luvun pudotus oli erittäin jyrkkä, mutta ajan saatossa muut yritykset ja organisaatiot ovat työllistäneet valtaosan Nokiasta lähteneistä. Lisäksi Suomessa toimivat muut ICT-alan yritykset ovat kasvattaneet toimintaansa niin, että ICT-alan koko on palautunut samalle tasolle kuin vuosikymmenen alussa, hän sanoo.
