Catherine Fredmanin ja Risto Siilasmaan kirjoittama Paranoidi optimisti sekä yksi päähahmojsta, Jorma Ollila. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Nokia-historioitsija: Risto Siilasmaan analyysissä kaksi heikkoa kohtaa 

Martti Häikiön mukaan Risto Siilasmaa oli pelastamassa Nokiaa, mutta yllättävää on Samsungin analyysin puuttuminen.

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaan teos Paranoidi optimisti on huikean jännittävä kertoessaan Nokian ja Microsoftin neuvotteluista ja erinomainen kertoessaan Nokian muodonmuutoksesta, jota hän johti hallituksen puheenjohtajana.

Teos on valaiseva kuvatessaan Nokian ajautumista vaikeuksiin, mihin hän osallistui yhtiön hallituksen rivijäsenenä.

Mutta heikoimmillaan se on rakentaessaan liikkeenjohdon oppia ”paranoidisesta optimismista”. Yllättävää on menestyneimmän kilpailijan Samsungin analyysin puuttuminen kirjasta.

Muodonmuutos

Teos on parhaimmillaan kuvatessaan keskeisimmän vaikuttajan kokemuksia yhtiön muodonmuutoksesta, ”uusvanhan” Nokian synnystä. Tärkein teko oli huikea kauppa, jolla Nokia sai myydyksi syveneviin tappioihin uponneen matkapuhelintoimintonsa Microsoftille. Siilasmaa johti kolme kertaa katkenneita dramaattisia neuvotteluja, jotka päättyivät Nokian kannalta uskomattoman edulliseen kauppahintaan.

Karkeasti miljardin euron vuositappion tehnyt divisioona myytiin käteisellä 5,44 miljardilla eurolla 2013. Nokia pääsi eroon liiketoiminnasta, jonka tappiot syvenivät joka neljännes ja olivat jo 16 prosenttia liikevaihdosta. Kun Microsoft ei halunnutkaan mukaan paikkatoimintoja toteuttavaa HERE:ä, se saatiin myydyksi yli 2,8 miljardilla eurolla saksalaisille autonvalmistajille puolitoista vuotta myöhemmin.

Uuden Nokian rakentamisen ensimmäinen askel oli ostaa Siemens ulos puoliksi omistetusta NSN-verkkoyhtiöstä. Toinen askel oli ostaa kokonaan ranskalainen Alcatel-Lucent. Näillä kahdella verkkoliiketoimintojen edullisella kaupalla Nokia nousi Ericssonin kannoille maailman johtavaksi verkkojen toimittajaksi. Romahduspisteessä olleesta Nokiasta oli muutamassa vuodessa tullut yli 100 000 ihmisen kannattava yhtiö voimakkaasti kehittyvällä toimialalla.

Nämä vaiheet ovat Suomen taloushistorian suurimpiin kuuluva tarina, jonka Risto Siilasmaa kertoo kuin jännityskertomuksen. Tarina ei perustu huhuihin ja arvailuihin, vaan vetovastuussa olleen henkilön muistiinpanoihin. Jo tämän takia kirja kannatti julkaista ja kannattaa lukea.

Väistämättä tulee mieleen Nokian edellinen täydellinen muodonmuutos 1990-luvun alussa. Suurin liiketoimintayksikkö kulutuselektroniikka teki jättimäisiä tappioita ja siitä oli päästävä eroon, mutta ostajaa ei ollut riittävällä hinnalla eikä tase kestänyt alasajoa. Myynti onnistui vasta, kun yhtiö oli lähtenyt uuteen nousuun, jonka moottorina olivat langattomat matkapuhelinverkot.

Taustalla oli kahden D:n vallankumous: digitalisaatio ja deregulaatio, teknologiahyppäys ja kilpailun vapautuminen. Vasta 1990-luvun puolivälissä – digitaalisten langattomien verkkojen yleistymisen myötä – käynnistyi kantoraketin toinen vaihe eli matkapuhelinten muuttuminen massojen kulutustavaraksi.

Vaikeuksien käyttöjärjestelmä

Hiukan ristiriitainen on Siilasmaan kuvaus Nokian ajautumisesta vaikeuksiin. Hän oli hallituksen nuorin ja rivijäsen. Hän näki vaikeuksia, mutta häntä ei kuunneltu, ja hän pysyi mukana päätöksissä. Hän ei ollut sisäpiiriä eikä varmaankaan tiennyt kaikkea eikä varsinkaan tehnyt päätöksiä, minkä vuoksi hänen nyt kertomansa tarinan on sittenkin enemmän hyviä hypoteeseja kuin tutkittua analyysiä. Jälkiviisaus on kuitenkin liian vahva ilmaus.

Onnettoman kehityksen ytimessä oli matkapuhelintoimialan siirtymä raudasta käyttöjärjestelmien ja laajemmin ekosysteemien väliseen taisteluun. Nokian Symbian-käyttöjärjestelmä ei kyennyt uudistumaan riittävän nopeasti eikä vaihtoehtoja saatu toimimaan. Kohtalonhetki oli, kun tajuttiin että uudesta käyttöjärjestelmä MeeGosta ei ole pelastajaksi.

Tähän osuu mielestäni kirjan suurin puute. Nokian kärkipaikkaa maailman markkinajohtajana ei ottanut Apple, vaan Samsung, joka kohtasi saman iPhonen ja ekosysteemien haasteen. Miten Samsung onnistui samassa tilanteessa, jossa Nokia epäonnistui? Samsungin Galaxyt tulivat jostakin sivulta ja painoivat ohi.

Aivan kohtuuttoman julkisuuden on saanut Siilasmaan muutama heitto Jorma Ollilan johtamis- ja puhetapaan. Sama Jorma Ollila johti Nokiaa sekä nousun että romahduksen aikana, eikä hänen luonteensa riitä selittämään kumpaakaan. ”Huuto-kohussa” on enemmän kyse median katumusharjoituksista, taivaisiin otsikoissa nostetun Ollila-kuvan pudottamisesta – jälleen otsikoissa – maan pinnalle.

Ollila-ilmiötä voisi verrata Kekkos-kuvaan. Joskus Kekkonen oli erehtymätön puolijumala, sitten sairas juonittelija ja kompuroija, mutta keskustelun myötä ansiot ja heikkoudet löytävät tasapainon. Onnetonta Ollilan kohdalla on, että hän viipyi hallituksen puheenjohtajana yhtiön täyden romahduksen partaalle ja joutuu nyt kestämään väistämättömän loppuvaiheiden kritiikin eläessään.

Oppimestari

Teoksen rakenneidea on tehdä siitä liikkeenjohdon oppirakennelma. ”Paranoidi optimismi” ja ”yrittäjämäinen johtaminen” tarjoavat opetusta joka luvussa tiivistettyinä laatikkoina. Ne ovat kuin papin saarna: olkaa rehellisiä ja nöyriä, tunnustakaa syntinne, kunnioittakaa toisianne, älkää valehdelko, kantakaa vastuuta – tehkää parannus ja seuratkaa Suuren Opettajan askelmerkkejä.

Yhtään ivailematta totean, että on toki tärkeää tutkia vaihtoehtoja ja varautua pahimpaan, mikä on siilasmaalaisen skenaariotyöskentelyn ydin. Siilasmaan ohjeet tuloksekkaisiin neuvotteluihin ja muihin kiperiin tilanteisiin ovat varmaan hyödyksi monelle.

Mutta nämä etenkin hallitustyöskentelyn opilliset yleistykset ja neuvot eivät kuvaa saati selitä tapahtunutta. Nousiko Nokia todellakin siksi, että vasta nyt hallituksessa oltiin avoimempia kuin ennen? Yhden selityksen historia on harvoin riittävä.

Digikumouksen teknologian ja toimintalogiikan laajempaa kokonaiskuvaa ei kirjassa hahmoteta. Hämmästyttävästi verkkoihin liittyvä tutkimus ja innovaatiot eivät näytä kiinnostaneen Siilasmaata, vaikka älypuhelimissa ei tapahdu mitään ilman verkkojen ominaisuuksia.

Risto Siilasmaa on tehnyt historiallisesti todella merkittävän työn Nokian pelastamisessa. On arvokasta ja hyödyllistä, että hän avaa näinkin paljon omaa kokemustaan ja näkökulmaansa.

Artikkelin kirjoittaja, professori Martti Häikiö on kirjoittanut useita teoksia Nokian historiasta ja sen vaikuttajista.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt