Taloustieteilijä Bengt Holmström kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että taloustiede on vaikea ala. Taloudessa on hänen mukaansa paljon asioita, joita hän ei vieläkään ymmärrä.
Holmström täyttää tänään torstaina 70 vuotta. Vuoden lopussa hän siirtyy eläkkeelle yhdysvaltalaisen MIT:n taloustieteen professorin tehtävästä.
Holmströmin mukaan ihmisten voi olla vaikea käsittää, että se mikä voi olla yksittäiselle ihmiselle hyväksi, voi olla vahingollista kansantaloudelle. Esimerkiksi säästäminen voi olla perusteltua joillekin, mutta jos kaikki säästävät, se on vahingollista kansantaloudelle, koska tulee taantuma.
Hän korostaa myös, että taloustieteellä on aika harvaan asiaan lopullista vastausta. Kysynnän ja tarjonnan laki pitää yleensä aina paikkansa, mutta on myös harvinaisia poikkeuksia, jolloin se ei pidä paikkansa.
Psykologeilla on Holmströmin mielestä todella älykkäitä kokeita, jotka hakkaavat usein perustason taloustieteelliset kokeet. Hänestä ei olekaan ihme, että psykologi Daniel Kahneman sai talouden Nobelin.
Viime vuosikymmeninä taloustieteessä on vahvistunut empiirinen tutkimus. Esimerkiksi Yhdysvalloissa monet taloustieteilijät uskoivat, että vähimmäispalkan takia katoaisi työpaikkoja. Yhdysvalloissa tehty koe kuitenkin osoitti vähimmäispalkan jopa lisäävän työpaikkoja.
Holmström kuitenkin muistuttaa, että se, mikä toimii yhdessä valtioissa, ei välttämättä toimi toisessa valtiossa.
Myös kriisit ovat aina erilaisia, minkä takia niitä ei voi ennustaa. Holmströmin mukaan me ymmärrämme kuitenkin yhä paremmin, miten kriiseistä päästään eroon.
Eläkkeelle jäätyään Holmström aikoo opiskella tekoälyä. Hän pitää uutta tekniikkaa Suomen pelastuksena. Robotteja on jo Japanissa alettu käyttää vanhustenhoidossa helpottamaan heidän elämäänsä.
Holmström sai vuonna 2016 taloustieteen Nobel-palkinnoksi kutsutun Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon Alfred Nobelin muistoksi.
