Kokoomus on sata ensimmäistä vuottaan täyttänyt. Tuon taipaleen puolivälissä olivat ensimmäiset eduskuntavaalit, joista minulle jäi jonkinlainen muistijälki. Olin jo valinnut puolueekseni kokoomuksen, varmaan kodin, mutta ehkä vielä enemmän muutaman vuoden vanhemman serkkuni vaikutuksesta.

Noissa vaaleissa kokoomus sai 13,8 prosentin kannatuksen, taisi olla historian alhaisin lukema, sivumennen sanottuna sama kuin keskustalla viime vaaleissa. Kokoomuksen kannatuksesta ollaan taas huolissaan, minäkin olen. Vaikka 16-17 prosentin kannatusluvut eivät historiallisen huonot olekaan, odotukset ovat perustellusti korkeammalla, etenkin kun puolue on oppositiossa.

Kokoomus perustettiin aikoinaan kokoamaan, nimensä mukaisesti, kansanvaltaisesti ajattelevia, isänmaallisia yrittäjyyteen uskovia kansalaisia yhteen. Viesti ja ideologia on vuosikymmenten aikana yhdistänyt ihmisiä, joiden tulokulma on vaihdellut. On ollut markkinaliberaaleja ja sosiaalireformisteja, arvoliberaaleja ja arvokonservatiiveja ja niin edelleen.

Puolueessa on aina tehty ohjelmatyötä, jolla on haettu yhteinen syvä linja, joka on koonnut erilaiset fraktiot samaan aatteeseen ja yhteiseen työhön. Perusarvot ovat kuitenkin yhdistäneet, ja tarvittaessa on päättävissä elimissä äänestetty ohjelmista ja niiden toteuttajista puolue-elimissä.

Kokoomuksella on tänä päivänäkin pitkän perinteen jatkeena päivitetyt ohjelmat ja linjanvedot, joiden perusteella puolue toimii ja tekee päätöksiään päivän kysymyksissä. Käytännön politiikassa ja -etenkin hallituksessa ollessa- nämä muodostavat perustan, jolla puolue lähtee hakemaan yhteistä ratkaisua muiden puolueiden kanssa. Tämä on politiikan arkipäivää maassa, jossa millään puolueella ei ole sotien jälkeen ollut kuin enintään neljännes eduskuntapaikoista, tällä hetkellä vain n. viidennes suurimmillakin.

Puolueilla on paljon yhteisiäkin tavoitteita eri asioista muiden puolueiden kanssa. Pari esimerkkiä: kokoomuksen ohjelmien mukaista on tukea yrittäjyyttä ja sen edellytysten parantamista. Kokoomus pitää ilmastonmuutoksen torjumista tärkeänä. Kokoomuksella on velvollisuus itseään, kannattajiaan ja äänestäjiään kohtaan toimia päivänpolitiikassa näiden tavoitteiden puolesta. Se, että joku muu puolue, esim. perussuomalaiset ovat yrittäjyydestä hyvin samoilla linjoilla ei tarkoita sitä, että se flirttailisi kokoomuksen kanssa eikä päin vastoin. Vastaavasti ilmastonmuutostoimien kannattaminen ei tee kokoomuksesta vihreiden myötäilijöitä eikä päin vastoin.

Edellä mainitut puolueet ja niiden kiilusilmäisimmät kannattajat yrittävät päivittäin leimata kokoomusta, vihreät perussuomalaisten ja nämä vihreiden peesaajiksi. Ymmärrän taktiikan, mutta toivon, että kokoomus jatkossakin tekee tiivistyvää ohjelmatyötä oman aatemaailmansa pohjalta ja toimii sen pohjalta.

Samaa suosittelen muillekin puolueille.