Immuniteetti virukselle saavutetaan lopulta tavalla tai toisella. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Neljä syytä, miksi koronavirus tulee takaisin

Rokotteen tai sairastumisen tuoma immuniteetti ei ole ikuista.

Julkisuudessa toistellaan tämän tästä ”laumasuojan” käsitettä. Harva kuitenkaan tietää, mitä sillä todellisuudessa tarkoitetaan, miten se muodostuu ja miksi se myös elää ajan kanssa.

Koronavirusepidemian kommentaattorina tunnetuksi tullut London School of Hygiene & Tropical Medicinen (LSTHM) epidemiologi ja matemaatikko Adam Kucharski pyrkii vastaamaan kysymyksiin Twitter-ketjussaan. Hän muistuttaa, että laumasuoja on saavutettu aiemmissa influenssaepidemioissa, tuhkarokossa sekä kausittaisten koronavirusten kanssa.

– Sitten se on kuitenkin menetetty ja taas saatu takaisin, mutta mistä tämä johtuu?, Adam Kucharski avaa.

Laumasuojalla tai laumaimmuniteetilla tarkoitetaan tutkijan mukaan riittävää vastustuskykyä väestössä, jotta taudinleviämistä kuvaava R-luku painuu alle yhden riippumatta rajoitustoimista.

– Tähän pisteeseen pääseminen ei kuitenkaan tarkoita, että R pysyy ikuisesti alle yhden, Kucharski teroittaa.

R-luku tarkoittaa sitä, kuinka monta muuta jokainen sairastunut keskimäärin tartuttaa. Väestön immuniteetti, kuten myös taudin vaatimien uhrien määrä, kasvaa sitä nopeammin, mitä hanakammin tauti leviää.

Adam Kucharskin mukaan nykyinen koronapandemia tulee lopulta päätökseensä joko sairastamisen tai tulevan rokotteen kautta saatavan immuniteetin lisääntyessä. R-luku ei kuitenkaan tule pysymään ikuisesti alle yhden, eli tauti siis mitä todennäköisimmin palaa takaisin. Uudella kierroksella sen vaikutukset ovat kuitenkin useimmiten vähemmän jyrkät.

Adam Kucharskin mukaan väestön immuniteettia arvioitaessa on muistettava neljä tekijää, jotka nakertavat laumasuojaa. Nämä ovat edessä nykyisen koronaviruksenkin kanssa.

Immuniteetti hiipuu

Niistä ensimmäinen on yksinkertaisesti väestön uudistuminen.

– Ajan kanssa uudet syntymät merkitsevät taudille alttiin väestönosan kasvua. Tämä johtaa lopulta siihen, että R-luku nousee yli yhden sekä uusiin (mutta pienempiin) epidemioihin. Mitä tarttuvampi tauti on, sitä nopeammin tämä paluu tapahtuu, Kucharski kirjoittaa.

Tässä tilanteessa tautia aletaan kokea enemmän pääasiassa sille alttiissa nuoremmissa ikäluokissa. Taudista on siis tullut ”endeeminen”.

Toinen Adam Kucharskin esiin nostamista tekijöistä on immuniteetin hiipuminen.

Naturessa syyskuun puolivälissä julkaistun tutkimuksen mukaan kausittaisilta koronaviruksilta suojaava immuniteetti on verrarttain lyhytkestoista. Terveitä henkilöitä yli 35 vuoden ajan seuranneessa tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset tuppasivat saamaan saman kausittaisen koronainfektion usein 12 kuukautta edellisen tartunnan jälkeen.

Uuden koronaviruksen vasta-aineiden on useissa tutkimuksissa todettu säilyvän jopa joitakin kuukausia. Joissain tutkimuksissa vasta-aineiden on kuitenkin kerrottu katoavan tätä nopeammin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ja Helsingin kaupungin tällä viikolla julkaistussa tutkimuksessa lähes kaikilta koehenkilöiltä löytyi vasta-aineita vielä neljä kuukautta tartunnan jälkeen. Useimmilla kyse oli virusta neutraloivista vasta-aineista. Tutkimuksesta kerrotaan lisää tässä.

– Tämä [hiipuminen] tulee lisäämään alttiutta ajan myötä, Adam Kucharski toteaa.

Positiivisena tekijänä tutkija huomauttaa kuitenkin, että uudet kausittaiset koronatartunnat tapaavat olla lievempiä. Eli vaikka tauti jatkaakin taas leviämistä, voi taudin kuormitus yhteiskunnalle olla pienempi uusissa epidemioissa.

Tämä voi johtua mahdollisesti hyvinkin pitkään säilyvästä T-soluimmuniteetista. Sellaisen muodostumisesta nykyisen koronaviruksen kohdalla on löydetty Adam Kucharskin mukaan merkkejä useissa tutkimuksissa. Aiempien infektioiden ja T-soluimmuniteetin antaman suojan asteesta ei kuitenkaan toistaiseksi ole tarkkaa tietoa.

Adam Kucharskin mukaan myös viruksen evoluutio on otettava huomioon laumasuojaa arvioitaessa.

– Flunssan kohdalla antigeeninen evoluutio voi merkitä sitä, ettei viime aikojen viruskantoja vastaan muodostunut immuniteetti suojaa enää täydellisesti uusilta kannoilta, hän toteaa.

Kucharskin mukaan viruksen muuntumisella ei kuitenkaan toistaiseksi ole havaittu olevan mitään vaikutusta uuden koronaviruksen kohdalla.

Viimeisenä tekijänä asiantuntija mainitsee väestön liikkeet.

– Tietyn populaation immuuniprofiili voi muuttua ajan kanssa, kun virukselle alttiita ihmisiä saapuu tai lähtee.

Esimerkiksi hän nostaa pakolaisleirillä Etelä-Sudanissa vuosina 2014-2015 tehdyn massiivisen kolerarokotushankkeen. Siitä huolimatta leirin asukkaista yli 80 prosenttia oli alttiita virukselle vain noin vuotta myöhemmin.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt