Yli neljänneksellä (27 %) rokotteen ottaminen puolestaan herättää negatiivisia tunteita. Miehet (61 %) kokevat naisia (54 %) useammin positiivisia tunteita. Negatiivisia tunteita puolestaan koettiin eniten Länsi-Suomessa (32 %) ja vähiten Pohjois- ja Itä-Suomessa (22 %).
Empatiatutkimus toteutettiin tammikuussa NayaDayan, YouGovin ja Statistan yhteistyöllä.
Useimmiten Covid-19-rokotteen ottaminen herättää kansalaisissa helpotusta (33 %), pelkoa (20 %) ja kiinnostusta (10 %). Mitä nuoremmista on kyse, sitä yleisempää pelko on: 18-29-vuotiailla pelko on yleisin tunne (pelko 28 %, helpotus 26 %). Vähiten pelkoa kokevat yli 60-vuotiaat (pelko 13 %, helpotus 39 %).
– Pandemian tehokkaan torjunnan kannalta on olennaista, miten tunteet vaikuttavat koronarokotteen ottamiseen. Helpotus kertoo tartunnan ja viruksen leviämisen välttämisestä. Se osallistaa ihmisiä rokotuksen ottamiseen. Pelko puolestaan indikoi vaikeasti hallittavaa uhkaa – välttäminen kohdistuu rokotteeseen. Tulosten perusteella osa kansasta näkee rokotteen ottamisen uhan välttämisenä, osa uhkana, Head of Global Growth Timo Salomäki NayaDaya Oy:stä sanoo.
Moni kokee, ettei rokotteen ottamisella ole merkitystä, sillä 16 prosenttia kansalaisista ei tunnista mitään tunnetta. Positiivisten ja negatiivisten tunteiden puuttuminen voidaan tulkita merkityksettömyydeksi.
Poliittiset kannat vaikuttavat tunteisiin ja käyttäytymiseen. Hallituspuolueiden kannattajat (70 %) kokevat rokotteen ottamisen positiivisemmin kuin oppositiopuolueiden kannattajat (55 %). Negatiiviset tunteet ovat yleisempiä opposition (31 %) kuin hallituspuolueiden kannattajien (22 %) keskuudessa. Merkityksettömyys on yleisintä sitoutumattomien (24 %) joukossa.
Tutkimuksessa esitetyn suoran kysymyksen ja vastausten perusteella 65 prosenttia suomalaisista aikoo ottaa koronarokotteen, 14 prosenttia ei aio ottaa rokotetta, yksi prosentti on jo ottanut rokotteen, ja viidennes (20 %) ei osaa sanoa, miten aikoo toimia.
Lähes 90 prosenttia positiivisia tunteita rokotetta kohtaan kokevista suomalaisista aikoo ottaa rokotteen. Negatiivisia tunteita kokevien joukossa rokotuksesta kieltäytyminen (35 %) on rokotteen ottamista (30 %) yleisempää. Yli kolmannes (35 %) negatiivisia tunteita kokevista ei osaa sanoa kantaansa.
Enemmistö suomalaisista kokee koronarokotetta kohtaan tällä hetkellä positiivisia tunteita ja aikoo sen myös ottaa.
– On kuitenkin syytä huomata, että kun tulokset suhteutetaan koko väestöön, negatiivisia tunteita, useimmiten pelkoa, rokotetta kohtaan kokee noin 1,2 miljoonaa suomalaista. Vastaavasti noin 700[nbsp]000 kansalaista kokee rokotteen merkityksettömäksi. Tunteiden kehittyminen kuluvan vuoden aikana ratkaisee, miten hyvin epidemia kyetään torjumaan rokotteiden avulla, NayaDayan toimitusjohtaja Timo Järvinen toteaa.
Terveydenhuollossa koronarokotteen ottaminen jakaa tunteet
Tutkimuksen otoksesta tuhannen henkilön otoksesta seitsemän prosenttia on hoitajia, sairaanhoitajia tai muita terveydenhuollon ammattilaisia. Rokotuksen herättämät tunteet jakautuvat: positiiviset ja negatiiviset tunteet ovat yhtä yleisiä, molempia 44 prosenttia. Yli joka kymmenes (11 %) ei koe tunteita lainkaan, eli tulos tarkoittaa merkityksettömyyttä.
Yleisimmät tunteet rokotteen ottamista kohtaan terveydenhuollossa ovat pelko (33 %) ja helpotus (33 %). Suoran kysymyksen perusteella selvästi yli puolet (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 prosenttia aikoo kieltäytyä, 12 prosenttia on jo ottanut rokotteen, ja 17 prosenttia ei osaa sanoa, miten aikoo toimia.
Negatiivisia tunteita kokevista terveydenhuollon työntekijöistä noin joka kolmas ilmoittaa ottavansa rokotteen. Lähes kaksi kolmannesta aikoo kieltäytyä tai ei tiedä, mitä aikoo tehdä.
Timo Järvinen korostaa, että vaikka rokotteen herättämät myönteiset tunteet ovat tällä hetkellä kielteisiä selvästi yleisempiä, negatiivisia kokemuksia ei pidä sivuuttaa. Jos koronavirusepidemia aiotaan taltuttaa rokotteiden avulla, ihmisten huoli on syytä kohdata, hyväksyä ja käsitellä. Pelosta ei päästä eroon sanomalla, ettei rokotetta tarvitse pelätä.
Kyse on viime kädessä luottamuksesta.
– Kansalaiset eivät voi itse vaikuttaa rokotteen turvallisuuteen, joten piikin ottaminen edellyttää luottamusta viranomaisiin. Jos luottamusta löytyy, koemme helpotusta ja otamme rokotteen mielellämme – jos ei, koemme pelkoa ja kieltäydymme tai otamme rokotteen vastentahtoisesti, Järvinen summaa.
NayaDaya Oy tutki kansalaisten tunteita ja aikeita koronavirusrokotteen ottamista kohtaan yhteistyössä YouGovin ja Statistan kanssa. Tunnedata kerättiin kahden YouGovin online-paneelin avulla 20.-22.1.2021. Otos kiintiöitiin iän, sukupuolen ja sijainnin perusteella vastaamaan yli 18-vuotiaita suomalaisia. Kokonaistuloksissa (N=1001) keskimääräinen virhemarginaali on noin 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luottamustasolla. Data analysoitiin NayaDayan kehittämällä empatia-analytiikalla, joka perustuu tieteelliseen tunneteoriaan, Geneven yliopiston tutkimukseen sekä käyttäytymistä, sitoutumista ja osallisuutta ennakoivaan algoritmiin.
