Vuonna 2015 alkanut maahanmuuttokriisi on konkretisoinut, miten EU:n ja Afrikan kohtalot ovat kiinni toisissaan. Pääosin Afrikasta tulevasta maahanmuutosta on tullut EU:lle poliittinen ongelma, joka on johtanut äärioikeiston nousuun ja ajanut EU-maat erilleen. Sisäiseen turvapaikkapolitiikkaan ei löydy yhteistä kantaa, saati kestävää, toimivaa järjestelmää.
– Afrikka kiinnostaa nyt, koska meistä on tullut uhka, pohjoisafrikkalaisen Young Arab Voices -projektin perustanut ja EU-Afrikka-huippukokouksen delegaatti Esamat Elsayed toteaa.
Afrikan ongelmat ovat kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Marikki Stocchettin mukaan kietoutuneet yhdeksi vyyhdiksi. Jos vyyhtiä ei saada nopeasti purettua, tuloksena on Afrikka, jossa väestönkasvu vain kiihtyy. Valtaosa tulevasta yli miljardista afrikkalaisesta syntyy äärimmäiseen köyhyyteen Saharan eteläpuolelle, alueelle, millä ei ole kykyä kannatella edes nykyistä väestömäärää, ja missä lapsilla on jo ennen syntymäänsä heikot eväät elämää.
Stocchetti muistuttaa, että jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin, seurauksena on jättimäinen humanitaarinen katastrofi.
– Ne, jotka eivät menehdy, lähtevät liikkeelle. Ihmiset vyöryvät ensin naapurivaltioihin ja köyhiin, konfliktiherkkiin Afrikan sarven, Itä-Afrikan tai Syyrian lähialueille. Nämä alueet kantavat jo nyt suurimman taakan pakolaisista ja kamppailevat samanaikaisesti taloudellisten, sosiaalisten sekä ympäristön tilaan liittyvien ongelmien kanssa, Stocchetti sanoo.
Paineen kasvaessa poliittiset konfliktit ovat lähes väistämättömiä. Maat eivät pysty vastaamaan ihmisten perustarpeisiin ja pitämään väestömassoja paikoillaan. Stocchettin mukaan tämä johtaa ennennäkemättömään ihmisvaellukseen kohti Eurooppaa ja epätoivo saa etenkin nuoret radikalisoitumaan.
Mitä EU aikoo asialle tehdä? Lue koko artikkeli Verkkouutiset Plus-palvelusta ilmaiseksi kirjatumalla. Voit kirjautua Facebook-tunnuksillasi.
