Verkkouutiset

Puolueiden puheenjohtajat kuntavaalien ensimmäisessä Ylen suuressa vaalikeskustelussa 11. toukokuuta 2021. LEHTIKUVA / HANDOUT / SILJA VIITALA / YLE

Näytetäänkö hampaita enimmäkseen oppositiovoimille?

BLOGI

On valitettu, että puolueita on vaikea erottaa toisistaan. Nyt tätä ongelmaa ei näyttäisi olevan.
Jussi Isotalo
Jussi Isotalo
Jussi Isotalo on kokoomuksen entinen puoluesihteeri.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Puolueet ja niiden kärkihahmot kiertävät parhaillaan vaalitentistä toiseen. Niiden merkitys äänestyspäätöksiin saattaa nyt olla tavanomaista suurempi, sillä perinteiset vaalikampanjoinnin muodot yleisötilaisuuksineen ovat typistyneet kokoontumisrajoitusten vuoksi.

Harvempi silti muuttanee mieltään vaaliväittelyjen perusteella. Sen sijaan niissä onnistuminen voi vahvistaa omien kannattajien luottamusta ja innostaa vaaliuurnille.

Uutta tietoa vaalitentit harvemmin tarjoavat. Yksi syy tähän on niiden sisään rakennettu selviytymisleikki. Esimerkiksi Yle markkinoi vaaliohjelmaansa kehotuksella seurata, miten puoluejohtaja ”selviää haastattelusta”. Ei siis ole kyse siitä mitä puolueen tavoitteista ja teoista selviää. Sellainen varmaan olisikin tylsää viihdettä.

Poliittisten leimojen iskeminen vaaliohjelmien vetäjiin on kohtuutonta. Toisaalta on elämälle vieras ajatus, että politiikan toimittajalla ei olisi omia näkemyksiä leipälajistaan. Harva kuuluu mihinkään puolueeseen. Vielä harvempi on täysin puolueeton, vailla poliittisia mielipiteitä.

Televisiossa sattuu kaikenlaista. Haastattelijalla on kasvonilmeitä. Kehonkieltä luetaan puolin ja toisin. Viime eduskuntavaalien alla Ylen vaalitentin juontajan puheessa Orpo oli Orpo ja Rinne oli Rinne mutta Andersson oli Li.

Ilkeänä vaalitenttaajana muistettu Leif Salmén sanoi joskus, että mitä korkeampi vallankäyttäjä on haastateltavana, sitä tiukemmalle tämä kuuluu panna. Jokainen mediaa seuraava voi päätellä, ovatko vallan vahtikoirat nykyään valppaina, vai näytetäänkö hampaita enimmäkseen oppositiovoimille. Jälkimmäinen toimintatapa on sääntö autoritäärisesti hallituissa yhteiskunnissa, joissa hallituksen arvostelijoita pannaan telkien taakse.

Kuntavaalien ennakkoäänestys kotimaassa alkaa jo tällä viikolla 26.5.2021. Ethän unohda varotoimia koronatartuntojen välttämiseksi.

Vaalikoneiden suosio oman ehdokkaan löytämiseksi on kasvanut vaaleista toiseen. Varoituksen sana on paikallaan. Jotkut kysymyksistä liittyvät kunnalliseen päätöksentekoon ohuesti jos ollenkaan. Osa ehdokkaista on oppinut taktikoimaan vastauksissaan tavalla, joka miellyttää mahdollisimman monia ja karkoittaa harvoja.

Vaalikoneet eivät myöskään paljasta ehdokkaan varjelluinta salaisuutta, hänen luonnettaan. Perehtyykö asioihin vai pyyhältääkö vain näyttäytymään? Pystyykö yhteistyöhön vai onko sooloileva minäminä-tyyppi? Hahmottaako kokonaisuuksia vai keskittyykö kirpunkuorintaan? Onko köliä nousta vastatuuleen, vai ajelehtiiko kulloisenkin populismipuuskan mukana?

Ehdokkaasta kannattaa ottaa selvää eri tietolähteistä ellei entuudestaan tunne tätä. Tietoa on saatavilla, ja hyvät ehdokkaat ovat tavoitettavissa. Hankalien kysymysten välttely ja muu niljakkuus eivät puolla valintaa.

Vuosikymmenet on valitettu, että puolueita on vaikea erottaa toisistaan. Nyt tätä ongelmaa ei näyttäisi olevan. Poliittiset ryhmittymät ovat viime aikoina loitontuneet toisistaan rajusti. Voidaan myös kysyä, onko Suomen hallitusta koskaan johdettu vasemmistolaisemmin voimin kuin nykyään. Vertailu on vaikeaa, enkä tiedä oikeaa vastausta, mutta sitä saattaa joutua etsimään Mauno Pekkalan (skdl) hallituksen (1946-48) ajoista asti.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)