Verkkouutiset

”Naton suurimmat jännitteet ovat nyt Euroopan sisällä”

Puolustusliiton huipputapaamisen avainteemoiksi nousivat Venäjä, terrorismi ja Euroopan puolustus.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Lontoon liepeillä tällä viikolla järjestetty Nato-maiden huipputapaaminen teki näkyväksi merkittäviä näkemyseroja jäsenvaltioiden välillä. Se, kuinka ne kyetään ratkomaan, määrittää tutkija Judy Dempseyn mukaan puolustusliiton tulevan suunnan.

– Useimmat väittelyistä käytiin eurooppalaisten kesken, ei Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä, Carnegie Europe -ajatushautomossa työskentelevä Dempsey painottaa analyysissaan.

Taloudellisen taakanjaon ohella puolustusliiton 70-vuotisjuhlatapaamisen arvovaltaisia osallistujia puhutti Dempseyn mukaan kolme keskeistä kysymystä: Kuinka Venäjää pitäisi käsitellä? Mitä Euroopan puolustukselle olisi tehtävä? Entä miten terrorismi tulisi määritellä ja kuinka sitä voidaan tehokkaimmin torjua?

Venäjä – uhka vai mahdollisuus?

Kenties jyrkimmät jakolinjat Nato-maiden välillä koskevat tällä hetkellä suhtautumista Venäjään. Muun muassa Baltian maat ja Puola, mutta myös Saksa, pitävät Dempseyn mukaan Venäjää merkittävänä uhkana. Tämä näkemys välittyy myös huipputapaamisen loppujulistuksesta, jonka mukaan ”Venäjän aggressiiviset toimet muodostavat uhan euroatlanttiselle turvallisuudelle”.

– (Ranskan presidentti Emmanuel) Macronin näkemys on kuitenkin toisenlainen, Dempsey toteaa.

Macron näyttää hänen mukaansa uskovan, että Euroopan turvallisuus edellyttää yhteistyötä presidentti Vladimir Putinin johtaman Venäjän kanssa, vaikka maa on hyökännyt Ukrainaan ja operoi sotilaallisesti Syyriassa. Saksan liittokansleri Angela Merkel ei ole Macronin ajattelulle lämmennyt.

– Kuten Baltian mailla ja Puolalla, myöskään Merkelillä ei ole harhakuvitelmia Venäjän presidentti Vladimir Putinin päättäväisistä aikeista jakaa Eurooppaa, heikentää Natoa ja hiljentää hallintonsa vastustajat, Dempsey arvioi.

Tästä Saksa antoi selvän signaalin karkottamalla kaksi venäläisdiplomaattia juuri Nato-kokouksen päätöspäivänä.

Rajanvetoa terrorismin torjunnasta

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on vaatinut, että ISISiä vastaan Syyriassa taistelevat kurdijoukot olisi luokiteltava terroristijärjestöksi. Ennen Nato-kokousta Turkki jopa uhkasi kaataa Baltian puolustuksen vahvistamista koskevien suunnitelmien täytäntöönpanon, ellei vaatimuksiin suostuttaisi.

Ranskan presidentti Macronille ISIS:n kukistaminen on puolestaan keskeinen strateginen prioriteetti, jonka saavuttamiseksi hän haluaa rakentaa eurooppalaista yhteisrintamaa. Erdoğanin vaatimusten hän pelkää hidastavan ISIS:n lopullista lyömistä.

– Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg onnistui löytämään kompromissin loppujulistukseen: ”Liittokuntana me kohtaamme erilaisia uhkia ja haasteita, joita kumpuaa kaikista strategisista suunnista. – Pidämme lujasti kiinni sitoutumisestamme terrorismin vastaiseen taisteluun”, Dempsey toteaa.

Tällä jokseenkin lattealla muotoilulla hän arvioi Stoltenbergin ostaneen itselleen lisäaikaa Naton terrorismilinjausten yhteensovittamiseen.

”Keskustelukerhoa Nato ei tarvitse”

Suhtautuminen niin Venäjään kuin terrorismiin heijastuu Judy Dempseyn mukaan Naton eurooppalaisia jäsenmaita koskevaan kysymykseen Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta.

Natoa useaan otteeseen ”aivokuolleeksi” leimannut presidentti Macron haluaa Euroopan valmistautuvan mahdollisesti edessä olevaan aikaan, jolloin Yhdysvallat päättäisi heikentää puolustusliitolle antamiaan sitoumuksia.

Macron vaatii vastauksia siihen, miten Eurooppa kykenee omaehtoiseen strategiseen ajatteluun ja toimintaan. Reaktiona Ranskan presidentin lausuntoihin Nato-maiden johtajat päättivät käynnistää prosessin Naton poliittisen ulottuvuuden ja keskinäisen konsultaatiomenettelyn vahvistamiseksi pääsihteeri Stoltenbergin johdolla.

– Keskustelukerho on kuitenkin viimeinen asia, mitä Nato tarvitsee. Ratkaisemattomien kysymysten väistely ei enää ole vaihtoehto, Dempsey kommentoi.

Tavanomaista vaisumpi Trump

Vaikka ilmapiiri presidentti Donald Trumpin ja muiden Nato-päämiesten kesken oli tapaamisessa jännitteinen, asiakysymyksistä ei merkittävää erimielisyyttä USA:n ja sen liittolaisten kesken tällä kertaa vallinnut.

– Trumpille kyse on ollut – kuten aina – rahasta. Hän voi nyt kertoa kannattajilleen kotona, että hänen Nato-kritiikkinsä, jonka mukaan liittouma on aikansa elänyt ja koostuu USA:n turvatakuisiin itsestäänselvyytenä suhtautuvista vapaamatkustajista, on kannattanut, Dempsey toteaa.

Vaikka jäsenmaiden puolustusbudjetit kääntyivät nousuun jo Venäjän hyökättyä Ukrainaan – siis ennen Trumpin valtaantuloa – tosiasia kuitenkin on, että viimeisten viiden vuoden aikana niiden kokonaislisäys on ollut noin 130 miljardia dollaria.

Trumpin tyytyväisyyttä kuvastanee osaltaan se, että Lontoon-tapaamisessa hän oli Carnegie Europen diplomaattilähteen mukaan pysyttäytynyt pitkälti hänelle valmistelluissa nuoteissa myös ei-julkisten keskustelujen aikana.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)