Naton jäsenmaat sitoutuivat kesän 2014 Walesin huippukokouksessa nostamaan puolustusmenonsa vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä.
Tavoite on kunnianhimoinen. Tänä vuonna vain kuusi puolustusliiton jäsenmaata yltänee kahden prosentin bkt-tasoon, kun taas viidentoista jäsenvaltion sotilasmenot jäävät edelleen alle 1,5 prosentin.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoo ymmärtävänsä hyvin, että tavoitteen saavuttaminen voi olla kiven takana.
– Puolustusmenojen kasvattaminen ei ole helppoa. Hallituksen käytettävissä oleviin varoihin kohdistuu aina kilpailevia vaatimuksia, ja moni poliitikko panostaisi mieluummin koulutukseen, terveydenhuoltoon tai infrastruktuuriin, omiin kokemuksiinsa viittaava Stoltenberg sanoo.
– Norjan valtiovarainministerinä 90-luvulla olin itse vastuussa puolustusmenojen supistamisesta.
Kylmän sodan päätyttyä ja jännitteiden liennyttyä useat Nato-maat katsoivat voivansa leikata sotilasmenojaan. Puhuttiin rauhanosingoista. Nyt turvallisuustilanne Euroopassa on Stoltenbergin mukaan olennaisesti muuttunut.
– Krimin laittoman liittämisen Venäjään ja Venäjän aggressiivisten toimien Itä-Ukrainassa pitäisi yhdessä maan laajemman sotilaallisen varustelun kanssa toimia herätyksenä, Stoltenberg toteaa.
Hän muistuttaa myös myllerryksestä Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, Korean niemimaan kasvavista jännitteistä sekä terrori-iskuista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
– Kaikki nämä haasteet tulevat [ydinaseiden] leviämisen ja kyberhyökkäysten kaltaisten uhkien lisäksi. Reagointi tähän uuteen turvallisuusympäristöön ei ole ilmaista. Puolustusmenojen kasvattaminen ei tietenkään voi olla ainoa tapa vastata maailman epävakauteen, mutta se on tärkeä osa sitä.
Kun puolustusmenoja kyettiin leikkaamaan silloin, kun sotilaalliset jännitteet olivat lientyneet, niitä on Stoltenbergin mukaan kyettävä nostamaan tilanteessa, jossa jännitteet jälleen kasvavat.
Eurooppa ei voi väistää vastuutaan
Euroopan on jatkossa kannettava entistä suurempi vastuu transatlanttisen tuvallisuuden takaamisesta, pääsihteeri Stoltenberg sanoo.
Kaikki Euroopan puolustuskyvyn vahvistamiseen tähtäävät panostukset ovat hänen mukaansa tervetulleita. Naton puitteissa hän haluaisi nähdä entistä tiiviimpää puolustusalan investointeihin liittyvää monikansallista yhteistyötä.
– Naton ja Euroopan unionin entistä tiiviimpi yhteistoiminta on olennaisen tärkeää. — Olen iloinen siitä, että eurooppalaiset liittolaiset ovat alkaneet panostaa enemmän yhteiseen puolustukseemme, Stoltenberg sanoo.
Erityisesti hän kehottaa jatkamaan investointeja moderniin kalustoon, kuten ilmatankkauskoneisiin, miehittämättömiin ilma-aluksiin ja strategiseen ilmakuljetuskapasiteettiin.
Nato pyrkii Stoltenbergin mukaan omassa puolustussuunnittelussaan kannustamaan jäsenmaita kustannustehokkuuteen ja mittakaavahyötyjä synnyttävään keskinäiseen yhteistyöhön.
Euroopan puolustuksessa EU ja Nato täydentävät toinen toistaan, Stoltenberg sanoo. Kumpikaan ei kykenisi vastaamaan monimutkaiseen turvallisuusuhkien kirjoon yksin, mutta yhteistyössä se on mahdollista. Siksi yhteisiä ponnistuksia tarvitaan jatkossa entistä enemmän.
Nato on hänen mukaansa Euroopan yhteisen puolustuksen ensisijainen takaaja nyt ja jatkossa.
– Tämä ei ole muuttumassa. Näin on vielä selvemmin sen jälkeen, kun Britannia jättää EU:n, Stoltenberg toteaa.
– Kun keskitymme täydentävyyteen, Euroopan vahvan puolustuksen ja vahvan Naton välillä ei ole ristiriitaa. Yhdessä voimme auttaa varmistamaan kestävän rauhan ja vaurauden Euroopassa ja kauempanakin.
Pääsihteeri Stoltenberg kertoi näkemyksistään tällä viikolla ilmestyneessä The Berlin Pulse -julkaisussa.
