Kiinan vahva talouskehitys on Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan tarjonnut vientimahdollisuuksia kaikille läntisen puolustusliiton jäsenmaille ja siten heijastunut myönteisesti niidenkin talouteen. Kiinan nousun vaikutukset eivät kuitenkaan ole Naton näkökulmasta yksinomaan positiivisia.
– Kiinalla on jo nyt maailman toiseksi suurin puolustusbudjetti. Se panostaa voimakkaasti uusiin, moderneihin suorituskykyihin – myös ydinaseisiin, ohjuksiin, jotka yltävät kaikkiin Nato-maihin, sekä merellisiin suorituskykyihin, Stoltenberg sanoo Halifaxin kansainväliselle turvallisuusfoorumille esittämässään arviossa.
– Näemme myös, että Kiina on maa, joka ei jaa meidän arvojamme – demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta – muodossa, johon me Natossa uskomme. Olemme havainneet tämän, kun kyse on ollut esimerkiksi tavasta, jolla se käsittelee Hongkongia ja heikentää siellä elävien ihmisten oikeuksia – samoin uiguurien ja muiden vähemmistöjen.
Stoltenberg huomauttaa Kiinan myös painostavan ja pelottelevan naapureitaan. Tämä ei hänen mukaansa rajoitu vain lähialueille, kuten Etelä-Kiinan merelle, vaan Kiina on pyrkinyt rankaisemaan esimerkiksi Australiaa sen koronapandemiaan liittyvistä näkemyksistä ja jopa Norjaa siksi, että Oslossa jaettava Nobelin rauhanpalkinto on muutama vuosi sitten myönnetty kiinalaiselle toisinajattelijalle.
– Kaikki tämä on tietenkin haaste. Minun mielestäni se vain korostaa Naton merkitystä, sillä kun me kaikki Nato-liittolaiset pidämme yhtä, edustamme 50 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta ja 50 prosenttia maailman sotilaallisesta voimasta. Koolla on väliä varsinkin silloin, kun puhutaan Kiinan nousun seurauksista, hän toteaa.
