Verkkouutiset

Ukrainan sotilas rintamalinjan tuntumassa Donetskin alueella. / Anatolii STEPANOV / AFP / LEHTIKUVA

Naton ex-johtaja: Varovaisuus voi johtaa Venäjän hyökkäykseen

Läntisen puolustusliiton on Alexander Vershbow’n mielestä varauduttava auttamaan myös Suomea ja Ruotsia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Vuonna 2014 tapahtuneesta Krimin valtauksesta alkaen Venäjä on Naton entisen varapääsihteerin, suurlähettiläs Alexander Vershbow’n mukaan pitänyt Ukrainaa eräänlaisena panttivankinaan.

Ukrainan joukot ovat hänen mukaansa kyenneet toistaiseksi pitämään pintansa Itä-Ukrainassa jatkuvia tulitaukorikkomuksia vastaan, mutta tilanne on tämän vuoden aikana käynyt aiempaa vaikeammaksi.

– Presidentti Vladimir Putin on keväästä alkaen pitänyt vähintään 100 000 sotilasta Ukrainan rajoilla ja miehitetyllä Krimillä Venäjän laivaston samaan aikaan haastaessa aggressiivisesti merenkulun vapautta Mustallamerellä ja Asovanmerellä, Vershbow sanoo The National Interest -lehdessä.

– Venäjä on nyt sijoittanut merkittäviä maajoukkoja Valko-Venäjälle aiemmin suhteellisen rauhallisena pysyneen Ukrainan pohjoisrajan tuntumaan diktaattori Aljaksandr Lukašenkan jouduttua myöntymään Moskovan vaatimuksiin henkiinjäämisensä nimissä, hän toteaa.

Amerikkalainen Vershbow toimi Naton varapääsihteerinä vuosina 2012–2016. Ennen sitä hän on palvellut muun muassa maansa apulaispuolustusministerinä sekä suurlähettiläänä Venäjällä ja Natossa.

Arkuus rohkaisee Vladimir Putinia

Ukrainan kannalta paras vaihtoehto olisi Vershbow’n mukaan pikainen Nato-jäsenyys. Siihen ei kuitenkaan ole edellytyksiä, koska osa puolustusliiton jäsenmaista pelkää Venäjän reaktiota. Samasta syystä Ukrainan kanssa ei ole rohjettu sopia edes jäsenyyteen valmistavasta MAP-ohjelmasta.

Vaikka sotilaallinen konflikti Venäjän kanssa ei Vershbow’n mukaan ole kenenkään intressissä, Naton penseä Ukraina-linja on alkanut hänen mielestään nakertaa koko puolustusliiton uskottavuutta. Ukrainalle toistellaan Naton Bukarestin huippukokouksessa vuonna 2008 annettua lupausta siitä, että maan jäsenyys jonakin päivänä toteutuu, mutta mitään konkreettista edistystä ei asiassa ole tapahtunut.

– Naton liiallinen varovaisuus saattaa rohkaista Putinia menemään entistä pidemmälle ja käynnistämään uuden sotilaallisen offensiivin – joko aluevaltauksen idässä, lisää provokaatioita merellä tai Krimin pohjoispuolella sijaitsevan kanavan haltuunoton miehitetyn niemimaan vesipulaan vedoten. Tavoitteena voisi olla vallanvaihdos Kiovassa tai ainakin presidentti Volodymyr Zelenskyin painostaminen luopumaan Ukrainan euroatlanttisista pyrkimyksistä, Vershbow varoittaa.

Tarvitaan strategisempi ote

Säilyttääkseen uskottavuutensa Naton tulisi Vershbow’n mielestä omaksua tähänastista strategisempi linja Ukrainan turvallisuuden takaamiseksi. Käytännössä puolustusliiton pitäisi hänen mukaansa auttaa Ukrainaa kaikin mahdollisin keinoin peruskirjansa artikla 5:n sisältämiä turvatakuita lukuun ottamatta ja nostaa siten Venäjän uuden aggression kynnys niin korkeaksi kuin suinkin.

– Aloite ei rajoittuisi vain sotavarusteisiin ja koulutukseen, vaan se kattaisi myös toimet Ukrainan kriisinkestävyyden vahvistamiseksi kyberiskuja, disinformaatiota, taloudellista sodankäyntiä ja poliittista horjuttamista vastaan. Taustalla on tietoisuus siitä, että Ukraina on ollut Venäjän hybridisodankäynnin pimeiden konstien ensisijainen kohde ja laboratorio, Vershbow sanoo.

– Vastaavaa tukea voitaisiin tarjota myös Georgialle – ja pyydettäessä myös Ruotsille ja Suomelle – joilla on jo Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusstatus (EOP) ja jotka ovat Venäjän jatkuvat sotilaallisen ja poliittisen painostuksen kohteina, hän toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)