Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. LEHTIKUVA/AFP

Nato valmistautuu Venäjän uuteen ohjusuhkaan

Eurooppaan sijoitetut venäläisohjukset kasvattavat Naton pääsihteerin mukaan sodan mahdollisuutta.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoo puolustusliiton käynnistäneen valmistautumisen keskimatkan ohjusten kieltosopimuksen päättymisen jälkeisiin olosuhteisiin.

Yhdysvallat ilmoitti helmikuun alussa irtautuvansa vuonna 1987 solmitusta INF-sopimuksesta, jota Venäjä on sen mukaan järjestelmällisesti rikkonut useiden vuosien ajan. Presidentti Vladimir Putin puolestaan allekirjoitti tällä viikolla asetuksen, joka vapauttaa nyt muodollisestikin sopimusvelvoitteiden noudattamisesta.

Kreml on syytellyt Yhdysvaltoja kovin sanoin INF-sopimuksen romuttamisesta ja uuden varustelukierteen lietsomisesta Eurooppaan. Naton Stoltenberg näkee asian kuitenkin toisin.

– Vaikka Yhdysvaltojen ilmoitus vetäytymisestä on herättänyt huolta eurooppalaisten liittolaisten keskuudessa, Naton jäsenmaat ovat yksimielisesti todenneet Venäjän rikkovan sopimusta, Stoltenberg totesi Euroopan parlamentin EPP-ryhmän johdon kokouksessa Varsovassa.

Venäjän rikkomuksen tekee hänen mukaansa erityisen vakavaksi se, että sen Eurooppaan INF-sopimuksen vastaisesti sijoittamat SSC-8-risteilyohjukset ovat muun muassa liikuteltavuutensa ja vaikean havaittavuutensa vuoksi omiaan kasvattamaan sodan uhkaa.

– Kaikki ydinaseet ovat vaarallisia, mutta Venäjän uudet ohjukset muodostavat erityisen uhan, Stoltenberg sanoo.

Kun Venäjän ei ohjuskieltosopimuksesta irtauduttuaan tarvitse enää peitellä toimiaan, SSC-8-järjestelmä saattaa joidenkin arvioiden mukaan olla vasta kalpeaa alkusoittoa.

Naton onkin Stoltenbergin mukaan tässä tilanteessa pakko valmistautua INF-sopimuksen jälkeiseen maailmaan kehittämällä pelotetta, joka ei jätä epäselväksi liittokunnan päättäväistä valmiutta vastata sitä vastaan kohdistuvaan aggressioon.

Suunnitelmia keskimatkan ohjusten palauttamisesta Eurooppaan Natolla ei kuitenkaan ole, Stoltenberg vakuuttaa.

EU:lla ei syytä sooloiluun

Naton ja EU:n yhteistyön tiivistämistä pääsihteeri Stoltenberg luonnehtii yhdeksi keskeisimmistä tehtävistään.

– Vaikka kyse on kahdesta eri instituutiosta, niiden historialliset juuret ovat yhteiset. Molemmat perustettiin toisen maailmansodan jälkeen monenkeskisiksi organisaatioiksi turvaamaan rauhan säilyminen, rakentamaan yhteistyötä ja edistämään vapautta. Tässä tehtävässään ne ovat onnistuneet erinomaisesti – toinen toistaan tukien, Stoltenberg sanoo.

Hän toistaa suhtautuvansa myönteisesti EU:n puolustusulottuvuuden kehittämiseen, kun se tarkoittaa esimerkiksi uusia investointeja, uusia eurooppalaisia suorituskykyjä ja entistä tehokkaampia puolustushankintoja.

– On kuitenkin erittäin tärkeää ymmärtää, että EU:n ei pidä kilpailla Naton kanssa, korvata Natoa tai luoda sen kanssa päällekkäisiä rakenteita, Stoltenberg korostaa.

EU:n tiivistyvä puolustusyhteistyö ei saisi hänen mukaansa muodostua transatlanttisen yhteistyön korvikkeeksi.

– Myös retoriikka merkitsee, hän varoittaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt