Nato-selvitys jakaa näkemyksiä – ”Kanerva kakkonen” vai virkamiestyö?

Puolueissa on erilaisia mielipiteitä, miten selvitys käytännössä toteutettaisiin.

Vaaleja kohti mentäessä näyttää lähes varmalta, että Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista tehdään ensi vaalikaudella selvitys.

Suurista puolueista erillistä Nato-selvitystä kannatetaan eniten perussuomalaisissa ja kokoomuksessa. Myös keskusta on halukas Nato-selvitykseen eikä SDP:ssäkään sitä tyrmätä osana laajempaa kokonaisuutta.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, minkälainen selvitys on haussa ja ennen kaikkea: kuka tai minkälainen taho sen tekisi. Viimeksi Nato-jäsenyyden vaikutuksia selvitti Suomen Nato-suurlähettiläs Antti Sierla ulkoministeriön toimeksiannosta 2007.

Yksi selvityshenkilö ei riitä

Selvityshenkilön sijaan puolueissa näyttäisi nyt olevan halukkuutta laajempaan työryhmään. Pitäisikö ryhmän koostua poliitikoista vai virkamiehistä, tämä jakaa kuitenkin käsityksiä:

– Voi olla, että jos tämä tehtäisiin parlamentaarisena työnä, siinä saattaisivat liikaa heijastua nämä puolueiden vanhat kannat. Virkamiestyönä tehty selvitys voisi tuottaa puolueettomamman arvion, pohtii kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen.

Salolaisen mielestä ei olisi kuitenkaan mahdotonta, että virkamiestyöryhmän jälkeen asiaan ottaisi kantaa parlamentaarinen arviointiryhmä.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Jussi Niinistö painottaa laaja-alaista näkemystä:

– Emme ole vielä miettineet asiaa tarkemmin, mutta pääasia on se, että selvityksessä ovat ulko- ja puolustuspolitiikan kokonaisuudet ja nämä ministeriöt mukana. Kaikki kunnia eläkkeellä olevalle suurlähettiläs Antti Sierlalle, mutta ehkä tällainen yhden miehen näkemys ei tässä kohtaa riitä.

Niinistö nostaa hyvänä esimerkkinä helmikuussa julkaistun ulkoministeriön katsauksen Suomen turvallisuusyhteistyöstä, jossa kirjoittajina olivat ulkoministeriön virkamiehet Antti Vänskä ja Olli-Pekka Jalonen.

– Jalosella on myös pitkä kokemus puolustusministeriöstä ja tästä tuli aika tasapainoinen katsaus. Jos minulta henkilökohtaisesti kysytään, en sulkisi pois näiden ihmisten käyttöä tässä Nato-selvityksessäkään vahvistettuna muutamalla muulla nimellä.

Niinistö ei tässä vaiheessa tyrmää parlamentaaristakaan työryhmää:

– Tämä on varmasti asia, mikä pitää hallitusneuvotteluissa päättää.

Puolueista RKP on jo linjannut vaaliohjelmassaan, että Nato-jäsenyyden edut ja haitat analysoisi parlamentaarinen työryhmä. Puheenjohtaja Carl Haglundin mukaan kyseessä tulisi olla kansanedustajista koostuva ryhmä, jonka asiantuntijoina olisi virkamiehiä ulko- ja puolustusministeriöstä.

Parlamentaarisen työryhmän käytöstä puolustusasioissa saatiin viimeksi näyttöä tällä vaalikaudella, kun kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) johtama ryhmä selvitti puolustuksen pitkän aikavälin haasteita, käytännössä rahoitusta.

Ammutaanko virkamiestyö alas?

Kanervan ryhmässä itsekin mukana ollut kansanedustaja Esko Kurvinen (kok.) näkisi mielellään tällaiselle parlamentaariselle valmistelulle jatkoa:

– Sellainen Kanerva kakkonen olisi minusta tässä Nato-selvityksessäkin hyvä.

Kurvisen mielestä työryhmän pitäisi olla parlamentaarinen eikä virkamiesvetoinen. Hän näkee asian hieman toisin kuin Salolainen.

– Meillä on sellainen poliittinen ilmapiiri, että herkästi ammutaan alas, jos ei ole sitoutunut siihen prosessiin. Jos virkamiestyöryhmältä tulee esitys, se mielellään ammutaan alas toisin kuin parlamentaarisen ryhmän esitys, kun puolueet ovat päässeet mukaan siihen valmisteluprosessiin, Kurvinen arvioi.

Keskustassakaan ei ole vielä selkeää näkemystä siitä, minkälainen taho tekisi Nato-selvityksen.

– Minulla on sellainen käsitys, ettei puolueen sisällä ole asiaa vielä kovinkaan pitkälle mietitty, vaikka puoluejohdossa suhtaudutaan Nato-selvitykseen avoimen myönteisesti. Itse kuvittelisin, että kyseessä olisi ennen kaikkea virkavastuulla tehty päivitys siitä, minkälaisia käytännön vaikutuksia Nato-jäsenyydellä voisi olla, kansanedustaja Paula Lehtomäki (kesk.) sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt