Suomessa Nato-jäsenyyden vastustus on laskenut selvästi ja epätietoisten osuus on nyt ennätyskorkealla. Jäsenyyttä kannattaa silti vain viidennes eli 21 prosenttia suomalaisista, ilmenee Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuotuisesta kyselytutkimuksesta.
Nato-jäsenyyttä vastustaa nyt 53 prosenttia suomalaisista, kun osuus viime vuonna oli 64 prosenttia. Nato-jäsenyyden vastustus on nyt alhaisimmalla tasolla koko MTS:n mittaushistoriassa, jossa jäsenyydestä on kysytty suomalaisilta vuodesta 2005 lähtien.
Kyselytutkimuksessa näyttäisi siltä, että Nato-jäsenyyden vastustajista entistä useampi on valinnut vaihtoehdon ”en osaa sanoa”, sillä kannastaan epätietoisten osuus on MTS:n mittaushistoriassa nyt suurin. Suomalaisista neljännes eli 25 prosenttia ei osannyt sanoa kantaansa siihen, pitäisikö Suomen pyrkiä Naton jäseneksi.
Nato-jäsenyyden kannattajien osuus on pysynyt viime vuosina kutakuinkin samana. Jäsenyyden kannatus on ollut MTS:n kyselytutkimuksessa korkeimmillaan vuonna 2014, jolloin jäsenyyttä kannatti 30 prosenttia suomalaisista.
Puolueiden kannattajista Nato-myönteisimmät löytyvät kokoomuksen äänestäjistä, joista 46 prosenttia tukee jäsenyyttä. Seuraavaksi eniten jäsenyyttä kannattavat vihreiden äänestäjät, 27 prosenttia sekä perussuomalaisten tukijat, 26 prosenttia. Jäsenyyden kannatus on kyselytutkimuksen mukaan korkeampi SDP:n kannattajissa, 23 prosenttia kuin keskustan tukijoissa, joista vain kymmenen prosenttia kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.
Eniten jäsenyyttä vastustetaan vasemmistoliiton kannattajissa, joista 86 prosenttia ajattelee näin.
Nato-kysymyksen kanssa samansuuntaista viestiä antaa myös kysymys siitä, pitäisikö Suomen pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti.
Venäjän vaikutus kielteisin
Enemmistö MTS:n kyselytutkimukseen vastanneista eli 55 prosenttia kannattaa sotilaallista liittoutumattomuutta, mutta epätietoisten osuus on tässäkin noussut. Heitä on nyt viidennes, mikä on niin ikään korkein tulos MTS:n mittaushistoriassa, jossa tätä kysymystä on kysytty vuodesta 1996.
MTS:n kyselytutkimuksessa kysyttiin myös eri tahojen vaikutuksista Suomen turvallisuuteen. Myönteisimpinä nähtiin EU:n vaikutus, 66 prosenttia sekä YK:n vaikutus, 57 prosenttia. Naton vaikutusta suunnilleen yhtä suuri osuus piti myönteisenä kuin kielteisenäkin. Yhdysvaltain vaikutusta Suomen turvallisuuteen piti 15 prosenttia myönteisenä ja neljännes kielteisenä.
Venäjän vaikutusta suomalaiset pitivät kielteisimpänä. Kyselyssä 47 prosenttia ajatteli näin, kun seitsemän prosenttia piti maan vaikutusta myönteisenä. Kiinan vaikutusta kielteisenä piti kolmannes ja myönteisenä vain kolme prosenttia kyselyyn vastanneista.
Kysymyksessä koskien eri tahojen vaikutuksista Suomen turvallisuuteen tarjottiin kaikkien osalta myös vastausvaihtoehdot ”ei mitään vaikutusta”, ”ei osaa sanoa” ja ”vaikuttaa sekä myönteisesti että kielteisesti”. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kohdalla isoin osuus eli 28 prosenttia katsoi, että maa vaikuttaa sekä myönteisesti että kielteisesti Suomen turvallisuuteen.
MTS:n vuosittainen kyselytutkimus koskien suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta toteutettiin Taloustutkimus Oy:llä. Koronatilanteen vuoksi tutkimus toteutettiin tänä vuonna yhdistelmänä omnibus-tutkimuksen henkilökohtaisia haastatteluja sekä osin Taloustutkimuksen internet-paneelissa.
Tutkimuksen kohderyhmänä on Suomen 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Tutkimuksen otoskoko on 1169 henkilöä. Henkilökohtaiset haastattelut tehtiin 16.9.–6.10.2020. Paneeliosion vastaukset kerättiin 29.9.–1.10.2020. Tutkimuksen virhemarginaali on koko väestön osalta 3,2 prosenttiyksikköä
suuntaansa.
