Suomessa on kehitetty viime vuosina useita puuhun, puubiomassaan ja selluun pohjautuvia innovaatioita. Uudet bio- ja jätepohjaiset materiaali-innovaatiot muuttavat pakkaus- ja tekstiiliteollisuutta vastuullisemmaksi ja vauhdittavat kiertotalouden globaalia kehitystä. Suomalainen metsäteollisuus on maailmalla merkittävä bio- ja kiertotalouden toimija, kertoo Business Finland.
– Suuret sellu- ja paperiteollisuusyritykset ymmärsivät tarpeen uudistaa ja laajentaa toimintaansa 2000-luvun alkupuolella. Tämä muutosprosessi on ohjannut yritykset täysin uusille poluille ja vauhdittanut kiertotaloutta, teknologiajohtaja Pia Qvintus VTT:ltä kertoo. Qvintus toimii Business Finlandin Bio and Circular Finland -ohjelman seniorikumppanina.
Business Finlandin bio- ja kiertotalousohjelman johtaja Risto Huhta-Koiviston mukaan kiertotalous ei ole vain toiveikas visio tulevaisuudesta, vaan se on jo todellista käynnissä olevaa liiketoimintaa.
Suomalaisyritykset tarjoavat kestäviä pakkausmateriaaleja
Muovijätteestä täyttyvien valtamerien pelastus on yksi polttava globaali ympäristökysymys, joihin suomalaiset yritykset yrittävät löytää ratkaisua.
Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuussa 2018 esityksen, joka kieltää joukon kertakäyttöisiä muovituotteita. Kiellon pyrkimyksenä on vähentää muovijätteen kertymistä erityisesti meriin. Esitys kieltää kertakäyttöisten muovituotteiden kuten muovisten vanupuikkojen, aterimien, lautasten ja mehupillien myymisen EU:ssa vuodesta 2021 alkaen.
Tarve biohajoaville pakkauksille on suuri, johon suomalaisyrityksillä on tarjota monia eri ratkaisuja.
Sulapac on yksi tunnetuimmista suomalaisista yrityksistä, joka tuottaa sataprosenttisesti biohajoavia pakkausmateriaaleja puusta. Papticin kehittämä palkittu biohajoava materiaali korvaa pakkauksissa käytetyn muovin uudenlaisella puukuidusta valmistetulla materiaalilla. Puupohjainen Woodly on myös uusi ratkaisu, joka on läpinäkyvää ja sillä voi korvata perinteiset synteettiset pakkauskalvot.
– Valmistajien, jälleenmyyjien ja tuotemerkkien on helppo siirtyä muovipakkauksista Woodlyn ja Sulapacin luomiin uusiin materiaaleihin, koska niiden ei tarvitse muuttaa nykyisiä koneitaan, kertoo Qvintus.
Muuttaako sellupohjainen tekstiili vaateteollisuuden?
Harva tietää vaateteollisuuden todellisen hinnan, sillä pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne, raportoi Yle. Isot muotitalot tuottavat heikkoa laatua halvalla ja tutkimusten mukaan jopa kaksi kolmasosaa valmistetuista vaatteista päätyy kierrättämisen sijaan kaatopaikalle.
Qvintus uskoo vahvasti sellupohjaisten tekstiilien globaaliin kasvuun ja siihen, että puupohjaiset tekstiilit tulevat muuttamaan vaateteollisuutta.
Energia-alalla tuttu toimija Fortum työskentelee Infinited Fibre Companyn ja Spinnovan kanssa, joiden tuotteilla puuvillapitoinen tekstiilijäte voidaan muuntaa kierrätettäviksi kuiduiksi, ilman että sen laatu heikkenee. Spinnovan ainutlaatuinen menetelmä muuntaa sellua suoraan tekstiilikuiduiksi, joka voidaan tuottaa ilman liotinkemikaaleja ja vaatii 99 prosenttia vähemmän vettä kuin puuvillan tuotanto.
– Tekstiilien kierrätyksen ja kuitujen uudelleenjalostuksen positiiviset ympäristövaikutukset tulevat olemaan valtavia. Tulevaisuudessa vielä merkittävämpiä läpimurtoja tullaan saavuttamaan, kun prosessit kehittyvät ja tulevat entistä kilpailukykyisemmiksi. Silloin puupohjaisella biomassalla voidaan korvata yhä useampia tuotteita ja erilaisia muoveja, kertoo Huhta-Koivisto.
Kuluttajat ajavat muutosta kestävämpiin valintoihin
Asianmukainen kierrätys ja kestävien tuotteiden ostaminen jäävät loppukädessä kuluttajan valinnoiksi. Valmistajien tehtävänä on tarjota tuotteita, jotka vastaavat näihin haasteisiin. Myös viranomaisilla on tärkeä tiedottajan rooli.
– Haluamme, että viranomaiset, erityisesti EU, tiedottavat kuluttajia siitä, mikä tekee tuotteesta kestävän valinnan, kertoo Suvi Haimi Sulapacista This is Finland -sivustolla.
Materiaalitekniikan yliopettaja ja Hyvä, paha muovi -kirjan kirjoittaja Johanna Kohvakka tuo esiin, että on ihailtavaa, kun markkinoille pyritään tuomaan esiin uusia ekologisempia ratkaisuja. Kohvakan mukaan helppoja ratkaisuja muovin ja muiden materiaalien tuomiin ongelmiin ei kuitenkaan ole ja ratkaisut vaativat pitkäjänteistä asiantuntijatietoon pohjautuvaa työtä.
– Tuotteen elinkaarianalyysi, kiertotalous ja tuoteturvallisuus tulisi ottaa lähtökohdaksi kaikkiin materiaalivalintoihin. Lisäksi tulee muistaa, että tärkeintä, mitä voimme tehdä, on materiaalin kulutuksen ja etenkin kertakäyttökulutuksen vähentäminen, kertoo Kohvakka.
MARTINA AKRENIUS
