The Lancet Regional health Europe -lehden artikkeliin perustuvassa yhteenvedossa arvioidaan, miten Suomen koronaepidemia kehittyy seuraavien kuukausien ja vuosien aikana.
Tällä hetkellä koronatartunnat ovat Suomessa jyrkässä nousussa. Tartunnat alkavat pikkuhiljaa näkyä myös sairaaloiden osastoilla, mutta tällä hetkellä sairaalat eivät ole kuormittuneet. Tartunnat ovat pääasiassa nuorissa ikäluokissa.
– Rajoitteiden vähentäminen ja poistaminen liian aikaisin nostaa riskiä neljännen vahingollisen aallon syntymiseen. Suomessa olemme tässä pisteessä juuri nyt, kirjoittaa eurooppalaisen tutkimusryhmän johtaja, solubiologi Pirta Hotulainen yhteenvedossaan.
– Arviolta vähintään kymmenelle prosentille COVID-19 :n sairastaneista kehittyy pitkittyneitä oireita eli long covid, minkä inhimillinen ja kansantaloudellinen lasku voi muodostua huomattavaksi.
Long covidin oireita ovat muun muassa hengenahdistus, pohjaton väsymys ja lihasheikkous. Oireiden vakavuus vaihtelee väsymyksestä työkyvyn alenemiseen ja työkyvyttömyyteen.
Tänä kesänä erityisesti nuoret ja lapset ovat vielä rokottamatta.
– Uusia virusvariantteja muodostuu ja leviää ympäri maailman (juuri nyt delta). Ihmiset liikkuvat enemmän kuin keväällä johtaen suurempaan viruksen liikkumiseen myös maasta toiseen, Hotulainen toteaa.
– Koska riskiryhmät ja vanhempi aikuisväestö on rokotettu, vakaviin sairastumiseen tai kuolemaan johtavia tartuntoja on vähemmän kuin aiemmin. Tartunnat ovat pääasiassa nuorissa. Rokotteet ja ulkona oleminen auttavat viruksen leviämisen hallintaa, mutta ne eivät vielä riitä estämään viruksen leviämistä.
Syksy
Hotulaisen mukaan syksyllä ihmiset siirtyvät takaisin sisätiloihin, työpaikoille ja kouluihin, mikä lisää tartuntojen määrää.
– Rokotekattavuus nousee kesästä mutta se on edelleen vajaa nuoremmissa ikäluokissa. On tärkeä jatkaa maskien käyttöä (FFP2-maskit suojaavat varmimmin) ja entisestään tehostaa testausjäljitys-eristys-ketjua. Tavoitteena on maskeilla ja testaus-eristys-jäljityksellä pitää rajoitteiden tarve minimissä.
Hän uskoo, että rajoitteita tarvitaan todennäköisesti kuitenkin lisää.
– On tärkeää, että opitaan vuodesta 2020 ja asetetaan rajoitteet ajoissa. Ajoissa asetetut rajoitteet toimivat tehokkaimmin. Rajoitteiden hidas asettaminen voi johtaa sairaaloiden ylikuormittumiseen.
Hotulaisen mukaan parhaassa skenaariossa saavutetaan korkea rokotekattavuus, ja tartuntojen leviämistä (toistaiseksi) rokottamattomien keskuudessa hillitään tarvittavin suojatoimin.
– Näin vältetään laaja epidemia, turvataan mahdollisimman normaali ja keskeytymätön koulun- ja työssäkäynti ja vältetään pitkäaikaiset long covid -oireet tartunnan saaneilla. Rokotteiden ja epidemian matalan tason ansiosta kuolemat ja terveydenhuollon kuormitus pysyvät alhaisina.
Huonoimmassa skenaariossa riittämätön rokotekattavuus ja puutteelliset suojatoimet herkästi leviävän deltavariantin vallitessa johtavat Hotulaisen mukaan mittavaan neljänteen aaltoon erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa.
– Suuri osa rokottamattomista ja osa rokotetuista saa tartunnan syksyn aikana, mikä kuormittaa terveydenhuoltoa, häiritsee yhteiskunnan toimintaa, ja johtaa tuhansiin long covidia sairastaviin. Yleistyneen matkailun ja riittämättömän rajaturvallisuuden kautta maahan leviää uusia vaarallisia variantteja.
Seuraavat vuodet
Hotulainen korostaa, että SARS-CoV-2 on huomattavasti vaarallisempi kuin yksikään nykyisistä kiertävistä koronaviruksista, ja COVID-19:ssa on iso riski pitkäkestoisiin jälkioireisiin (long covid).
– Viruksen poistaminen maailmasta, eradikaatio, on todennäköisesti mahdotonta. Näyttää myös siltä, ettei laumasuojaa tulla saavuttamaan nykyisillä rokotteilla. On todennäköistä, että virus jää kiertämään maailmaa, ja useat tulevat kohtaamaan sen elämänsä aikana ainakin kerran.
Hänen mukaansa tavoitteena tulee olla, että mahdollisimman moni on suojattu vakavaa tautimuotoa vastaan rokotteilla.
– Koska rokotteiden teho hiipuu ajan kanssa ja virus muuntuu koko ajan, rokotteita pitää jatkuvasti kehittää ja rokotukset tulee uusia säännöllisin väliajoin. Viruksen muuntumisen ehkäisemiseksi on pyrittävä saavuttamaan korkea rokotekattavuus globaalisti. Vaikka laaja kuolleisuus vältetään rokotteilla, sekä kuolleisuutta että long covidia esiintyy edelleen erityisesti rokottamattomilla.
– On mahdollista, että tämä johtaa terveydenhuollon jatkuvaan ylikuormittumiseen. Tavoitteena on kehittää COVID-19 :n hoitoa, mikä vähentäisi COVID-19:n vaarallisuutta.
Vaikka eradikaatio näyttää mahdottomalta, paikallinen eliminaatio on Hotulaisen mukaan mahdollista ja vaikuttaa turvallisimmalta vaihtoehdolta.
– Esimerkiksi deltan tehokas tarttuvuus hankaloittaa aiempien tukahdutustoimien käyttöä, leviämistä on vaikeampaa hallita. Tehokkaasti leviävän variantin leviämistä voi estää vain eliminaatiostrategian keinoilla. Riskinä viruksen vapaassa leviämisessä ovat virusvariantit, jotka väistävät rokotteen antaman suojan.
Yli 70-vuotiaiden rokotekattavuus hyvä
Suomalaiset ovat ottaneet rokotteita hyvin. Tällä hetkellä yli 70-vuotiaiden rokotekattavuus on hyvä, muissa ikäluokissa rokotetaan nyt toista annosta. THL:n arvion mukaan keski-ikäiset on rokotettu kaksi kertaa lokakuussa.
Hotulaisen mukaan tämänhetkinen rokotekattavuus ei pysäytä viruksen kiertoa, mutta ehkäisee vanhimpien ikäluokkien sairastumista ja siten kuolemia.
– Rokotuskattavuuden tulee olla jakautunut mahdollisimman tasaisesti koko väestöön, koska virus leviää rokottamattomissa ikäryhmissä. Täyteen rokotesuojaan tarvitaan kaksi rokotetta.
Hotulainen pohtii, miltä tulevaisuus näyttää, kun kaikki halukkaat on rokotettu.
– Rokotteet auttavat, mutta ne eivät todennäköisesti yksin riitä lopettamaan pandemiaa. Tarvitaan kattava COVID-19-strategia. Pahimmat uhat ovat riittämätön rokotekattavuus ja uusi, rokotteiden antamaa suojaa väistävä variantti.
Vaikka virusta tuskin saadaan poistettua maapallolta, voi paikallinen eliminaatiostrategia silti olla Hotulaisen mukaan tehokkaampi ja turvallisempi kuin tartuntojen alhaalla pitäminen.
– Erityisesti siihen asti kunnes lähes täydellinen rokotekattavuus on saavutettu.
Hän korostaa, että eliminaatiostrategian tehokkaaseen toteutukseen tarvitaan kuitenkin maan johdon ja kansalaisten vahva sitoutuminen.
– Tavoitteen, toimien ja strategian hyötyjen tulee olla selvät kaikille.
Koska sitoutumista on vaikea saavuttaa Suomessa, voisi Suomeen sopiva suunnitelma olla hänen mielestään esimerkiksi tämä:
– Kun kaikki halukkaat Suomessa, myös yli 12-vuotiaat lapset, on rokotettu, tulee tilannetta seurata ja jos sairastumisten taso pysyy hyväksyttävällä tasolla, voidaan muista toimista luopua.
