X
SULJE MAINOS
Anna-Maja Henriksson. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Nämä ovat rajojen perusoikeuksia – odotettu selvitys ministeriltä

Anna-Maja Henrikssonin mukaan Suomen rajalla pitää ottaa huomioon, onko tulijan ollut mahdollista ottaa koronarokote.

Eduskunnan täysistunnossa kokoomuksen Markku Eestilä kysyi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta (r.) rajaliikenteen hallinnasta ja rajaturvallisuudesta osana koronan exit-strategiaa.

– Kun tässä on nyt kuukausia pyöritetty tätä koronapassia ja kai siihen liittyviä perusoikeusongelmia on pohdittu myös oikeusministeriössä, niin voisitteko te avata meille kansanedustajille, mitä mahtavat ne perusoikeusongelmat olla, jotka liittyvät näin yksinkertaiseen asiaan kuin koronapassi, Markku Eestilä kysyi.

Oikeusministeri vastasi, että asiassa on ensinnäkin lääketieteellinen ulottuvuus ja toisena perusoikeudellinen ulottuvuus.

– Lääketieteellinen ulottuvuus on ollut se, että voidaanko olla varmoja siitä, että henkilö, joka on saanut rokotteen ei tartuta muita. Kun siihen on saatu vastaus – ja mielestäni on nyt tullut sellaisia tietoja myös median kautta, että lääketieteilijät ovat todenneet, että näin saattaa olla, että se antaa sen suojan ja että silloin henkilö ei tartuta eteenpäin – niin silloin tullaan siihen oikeudelliseen kysymykseen, minkälaisia oikeuksia tämä voi antaa, Anna-Maja Henriksson aloitti.

– Tässä pääasia on se, että se ei muodostu syrjiväksi. Ja silloin pitää ottaa huomioon ihmisten yhdenvertainen kohtelu ja pitää myös ottaa huomioon se, onko kaikilla ollut mahdollista ottaa tätä rokotetta ja mitä me tehdään sellaisten ihmisten kanssa, jotka syystä tai toisesta eivät voi rokotetta saada tai ottaa, lapset ja niin edelleen.

Nämä ovat ministerin mukaan ”varmasti kaikki ratkaistavissa olevia kysymyksiä”.

– Mutta tämä on tavallaan se kehikko, missä me ollaan, ja sen takia tätä asiaa pitää pohtia, ja viimeinen taho, joka sen pohtii, olisi tietysti perustuslakivaliokunta, Henriksson totesi.

– Tärkein kysymys on tietenkin se, mihin sitä (koronapassia) käytettäisiin. Ja voi ehkä sanoa myös näin, että jos on kyse siis julkisoikeudellisista palveluista, koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta ja niin edelleen, on täysin selvää, että eihän siinä voi mitään tämmöistä passia edellyttää ihmisiltä. Yhdenvertaisuus ei taipuisi siihen.

– Mutta jos on yksityisoikeudellinen tilaisuus tai on elinkeinonharjoittajan järjestämä tapahtuma, se saattaa olla eri asia. Mutta sen takia se ei ole niin kuin helpommasta päästä ja täytyy miettiä, mihin sitä tarvitaan, mihin sitä haluttaisiin. Ja se on sitten vastuuministeriöitten asia miettiä, että miten ja miksi sitä tarvittaisiin, ja siihen varmasti löytyy erilaisia vastauksia, ministeri päätti. 

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt