Venäjän johto on vyöryttänyt viime vuosina yhä tiiviimpään tahtiin Natoa koskevia väittämiä, jotka läntinen puolustusliitto on tyrmännyt virheellisinä. Tietyt narratiivit, kuten Venäjän kuvaaminen vihamielisen lännen piirityksen uhrina, toistuvat sinnikkäästi vuodesta toiseen, mutta esiin nousee jatkuvasti myös uusia teemoja.
Nato on ottanut tavakseen aika ajoin kommentoida räikeimpinä pitämiään Kremlin väitteitä, joiden viimeisin TOP5-lista julkaistiin puolustusliiton verkkosivuilla muutama päivä sitten juuri pääsihteeri Jens Stoltenbergin ja Naton neuvoston Suomen-vierailun alla.
1. Kreml: Nato ei halua aitoa vuoropuhelua Venäjän kanssa
Nato vastaa korostaneensa johdonmukaisesti Venäjän kanssa käytävän vuoropuhelun tärkeyttä erityisesti jännitteisenä aikana. Pääsihteeri Stoltenberg toisti tämän viestin äskettäisessä tapaamisessaan ulkoministeri Sergei Lavrovin kanssa ja muistutti Naton jo pitkään esittäneen Nato-Venäjä-neuvoston kutsumista koolle. Tähän tarjoukseen Kreml ei ole Naton mukaan millään tavoin reagoinut.
Aiemmin lokakuussa Nato peruutti kahdeksan Venäjää Naton päämajassa edustaneen virkailijan akkreditoinnit, koska heidät oli identifioitu peitetehtävissä toimineiksi vakoojiksi.
Peruuttamispäätös tehtiin Naton mukaan puhtaasti tiedustelutietojen pohjalta, eikä sitä pidä tulkita puolustusliiton linjanmuutokseksi suhteessa Venäjään.
2. Kreml: Nato ei piittaa ehdotuksesta vetää sotaharjoitukset kauemmas ”kontaktilinjasta”
Venäjä käyttää mielellään käsitettä kontaktilinja. Naton ja Venäjän joukkojen välillä ei kuitenkaan Naton mukaan ole mitään ”kontaktilinjaa”, vaan kansainvälisesti tunnustetut valtioiden väliset rajat. Omaa toimintaansa jäsenmaidensa maaperällä Nato luonnehtii puolustukselliseksi ja korostaa, että esimerkiksi Baltiaan on siirretty joukkoja nimenomaan ehkäisemään konfliktia – ei provosoimaan sellaista.
3. Kreml: Ukraina ei voi liittyä Natoon
Nato ilmoitti jo vuoden 2008 Bukarestin huippukokouksessaan, että sekä Georgia että Ukraina ovat aikanaan tervetulleita sen jäseniksi. Sama viesti on puolustusliiton mukaan edelleen voimassa.
– Naton jäsenyyttä koskevat ratkaisut ovat kunkin hakijamaan ja Naton 30 jäsenvaltion asia. Venäjällä ei ole oikeutta puuttua – eikä sillä ole veto-oikeutta – tällaiseen prosessiin, Kremlille vastataan.
– Torjumme kaikki ajatukset etupiireistä Euroopassa. Ne ovat osa historiaa ja sinne niiden kuuluu myös jäädä. Kuten jokaisella maalla, myös Ukrainalla on suvereeni oikeus päättää itse omista turvallisuusjärjestelyistään.
4. Kreml: Nato torjuu Venäjän ehdotukset asevalvonnasta
Venäjän ehdotus maasta laukaistavien lyhyen ja keskipitkän kantaman ohjusten sijoittelun jäädyttämisestä on Naton mukaan epäuskottava.
– Se sivuuttaa vallitsevat realiteetit. Totuus on, että Euroopassa ei ole uusia Yhdysvaltojen ohjuksia, mutta Venäjän uusia SSC-8-ohjuksia sen sijaan on. Venäjän SSC-8-järjestelmää koskevat maantieteelliset rajaukset eivät ole uskottavia, sillä se on liikuteltava ja nopeasti siirreltävissä, Nato toteaa.
5. Kreml: Nato piirittää Venäjää ja pyrkii eristämään sen
Venäjällä on Naton mukaan yhteensä runsaan 20[nbsp]000 kilometrin mittainen maaraja, josta vain 1[nbsp]215 kilometriä Nato-maiden kanssa. Venäjän neljästätoista rajanaapurista todellisuudessa vain viisi on läntisen puolustusliiton jäseniä.
Nato on oman alueensa ulkopuolella sotilaallisesti läsnä vain Kosovossa ja Irakissa. Kosovon rauhanturvaoperaatiolla on YK:n mandaatti, Irakissa Naton joukot toteuttavat terrorisminvastaista operaatiota maan hallituksen kutsusta.
– Venäjällä on sen sijaan sotilastukikohtia ja joukkoja kolmessa maassa – Georgiassa, Moldovassa ja Ukrainassa – ilman näiden maiden hallitusten suostumusta, kuittaa Nato.
;
