Aggressiivisimpia syöpiä, joissa elinajanodote diagnoosista menehtymiseen on keskimäärin lyhin, ovat haimasyöpä, keuhkosyöpä ja maksasolusyöpä.
Sairastumisriskiin vaikuttavat kussakin tapauksessa elintavat, erityisesti tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö, mutta osa sairastuu vailla selviä riskitekijöitä. Toinen yhdistävä tekijä on, ettei syöpätyyppejä ole helppo löytää aikaisessa vaiheessa, koska ne harvoin oireilevat riittävän varhain.
Docrates Syöpäsairaalan lääkehoidon ylilääkäri ja syöpätautien erikoislääkäri Tuomo Alanko kertoo, että aggressiivisimpiinkin syöpiin on tarjolla yksilöllisiä hoitokeinoja, joko täysin uusia tai vanhoja, jotka ovat kehittyneet viime aikoina.
Tupakoinnin vähenemisen ansiosta keuhkosyöpä on harvinaistunut, mutta se on silti yleisimpien syöpien joukossa. Tupakka on kaikista yleisin keuhkosyövälle altistava tekijä, mutta edes savuttomuus ei ole tae sen välttämiselle, sillä kymmenen prosenttia keuhkosyövistä tulee täysin tupakoimattomille.
Alangon mukaan taudin heterogeenisyys on merkittävää.
– Osaan keuhkosyövistä on todella hyvät täsmälääkinnän mahdollisuudet, joiden avulla päästään pitkiin ja hyviin hoitovasteisiin. Yleisesti ottaen, mikäli sairaus löytyy riittävän aikaisin, voidaan saavuttaa vuosien elinaika niissäkin tapauksissa, joissa ollaan perinteisten hoitomuotojen varassa. Osalla sairaus on valitettavasti edennyt jo diagnoosivaiheessa niin pitkälle, ettei hoitoa voida aloittaa. Tällöin ennuste on useimmiten muutaman kuukauden luokkaa, Alanko kertoo.
Kellertävä iho voi paljastaa haimasyövän
Haimasyövän riskiä kohottavat runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi. Haasteena on sen tunnistaminen alkuvaiheessa, sillä haimasyöpä ei aiheuta juuri mitään hälyttäviä oireita.
Alamgon mukaan yleensä leikattavissa olevat haimasyövät löytyvät joko sattumalöydöksinä jonkun muun sairauden tutkimuksen yhteydessä tai siksi, että kasvain sijaitsee sapenjohtimen reitillä, mikä tukkii sappitien. Tällöin henkilön iho muuttuu kellertäväksi, mikä voi parhaimmillaan johtaa riittävän aikaiseen diagnoosiin.
– Haimasyöpä löytyy usein myöhään, vasta kun se on jo kasvanut kookkaaksi ja lähettänyt etäpesäkkeitä. Jos syöpä kuitenkin löydetään pienenä ja haimaan rajoittuneena, niin leikkaushoito voi johtaa pitkään selviytymiseen ja osalla potilaista jopa paranemiseen. Toisin kuin monissa muissa syövissä leikkaus ei kuitenkaan vielä takaa mitään ja ennuste voi olla siitä huolimatta huono, mutta osalla se voi auttaa paljon, Alanko sanoo.
– Ei ole enää aivan poikkeuksellista, että myös etäpesäkkeitä lähettäneen haimasyövän kanssa voi elää useamman vuoden, hän kertoo.
Hepatiittivirukset ja alkoholi altistavat maksasolusyövälle
Maksasolusyöpä on maksan sisäinen kasvainsairaus, joka harvoin tulee ennalta täysin terveeseen maksaan. Sen riskitekijöitä ovat hepatiittivirusten tai alkoholin aiheuttamat maksavauriot.
Lihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään liittyvä maksasairaus on Alangon mukaan yleistyvä maksasyövän riskitekijä vauraissa maissa. Maksan pieni kasvain ei yleensä aiheuta oireita, vaan se löytyy usein muutoin sairaan maksan tutkimusten yhteydessä ja maksakirroosiin sairastuneilla potilailla.
Maksasolusyöpää seulotaan jonkin verran kohdennetusti tekemällä maksan kuvauksia tasaisin väliajoin syövän löytämiseksi riittävän aikaisessa vaiheessa.
– Maksasolusyövässäkin etenemisnopeus on hyvin yksilöllistä. Osalla se voi olla hidas, mutta keskimääräisesti kyseessä on aggressiivinen syöpä, joka vaatii aktiivista hoitoa. Maksasolusyövän kohdalla yksilöllisten hoitojen kehitys on ollut niin merkittävää, että pitkälle edennyttä syöpää voidaan hallita vuosienkin ajan. Hoitojen käyttämistä voi kuitenkin rajoittaa se, jos maksa on vaurioitunut, Alanko kertoo.
– Syövän rajoittuessa maksaan, käytetään ensisijaisesti maksaan kohdistuvia paikallishoitoja. Jos sairaus ei enää ole hallittavissa paikallishoidoilla tai jos se on levinnyt maksan ulkopuolelle, voidaan aloittaa täsmälääkkeisiin perustuva lääkehoito, ja uutuutena on tullut myös immunologisen hoidon mahdollisuus, hän jatkaa.
