Verkkouutiset

Nämä kunnat ovat parhaat yrityksille

Seinäjoen seutukunta arvioitiin viidettä kertaa Suomen vetovoimaisimmaksi paikaksi yritystoiminnalle.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Seinäjoella oli kuitenkin enää desimaalien etumatka hopeasijansa uusineeseen Raumaan, ilmenee Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Kuntaranking-tutkimuksesta. Salon seutu kiri itsensä pronssille. Isoimmat tulosparantajat löytyivät Kajaanin ja Ylä-Savon seuduilta.

Yleiskuva on kuitenkin kriittinen, sillä yritysten arvion mukaan oman kotikunnan yritysilmasto on heikentynyt selvästi vuoden 2019 jälkeen.

Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimuksessa hyödynnettiin yrityksille suunnattua kyselyä sekä aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja.

Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia ja vertailutietoa.

Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (esimerkiksi kaavoituksen sujuvuus, yritysvaikutusten huomiointi päätöksissä), oman alueen julkiset yrityspalvelut (neuvonta, rahoitus, toimitilat) sekä osallistumismahdollisuus palveluiden tuottamiseen (kilpailu kuntayhtiöiden kanssa, julkiset hankinnat).

Yritysten toimintaedellytykset kehittyivät eritahtisesti eri puolilla maata. Kärkikymmenikössä on silmiinpistävän paljon läntisen Suomen ja etelän seutuja. Vertailun häntäpää painottuu Itä- ja Kaakkois-Suomeen.

Varsinais-Suomi ja Satakunta paransivat sijoitustaan vertailun kärjessä (Rauma 2, Salo 3, Turku 4). Seinäjoen voittoputki jatkui, mutta hopeamitalisti Rauma sai sen etumatkan lähes kurottua.

Itä-Suomen alueista parhaiten pärjäsi Joensuu (9), joka säilytti hyvän tasonsa koronavuonnakin. Idästä ja pohjoisesta löytyivät kovimmat tulosparantajat: Ylä-Savo (12) ja Kajaani (19).

Koronavuosi näkyi tuloksissa yritysten kasvaneena kriittisyytenä. Silti enemmistö yrityksistä antaa plusmerkkisen arvion paikallisesta elinkeinopolitiikasta, sijaintipaikan sopivuudesta ja yleisestä yritysilmapiiristä.

Pienemmillä paikkakunnilla ja kehyskunnissa kuntapäättäjiä arvioitiin keskimäärin suopeammin kuin isommissa keskuskaupungeissa.

– Voimakkain tyytymättömyys kohdistui julkisen sektorin ja yritysten väliseen työnjakoon palvelutuotannossa. Erityisesti pitkän linjan yrittäjät kokivat jäävänsä yrityspalveluiden väliinputoajiksi, jos kunnat panostavat liian yksipuolisesti joko käynnistysvaiheen yrityksiin tai suuryrityksiin. Myös osaajapula on yleistä, tiivistää tuloksia EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen.

EK:n aluetoiminnasta ja yrittäjyydestä vastaava pk-johtaja Petri Vuorio vetoaa keväällä valittavia kuntapäättäjiä panostamaan pienyrittäjien ja työnantajien toimintaedellytyksiin.

– Suomen kunnat nousevat koronakriisistä vain yhdessä alueen yritysten kanssa. Huolehditaan, että firmat pääsevät tasapuolisilla pelisäännöillä tuottamaan paikallisia palveluita. Varmistetaan, että yrityspalveluita tarjotaan myös työllisyyttä kannatteleville yrityksille. Parannetaan kuntien yhteistyöasennetta yrityksiin päin, hän sanoo.

Kuntaranking-kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 2[nbsp]117 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on noin 85[nbsp]000. Tutkimuksessa käytettiin vuoden 2020 aluejakoa.

Kaikkien 25 seutukunnan tulokset (.pdf-tiedosto)

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)